Mielipiteet

Entä rakennettu kulttuuriympäristö?

Forssan valtuusto päätti 11.6.2018 aloittaa monitoimikoulun rakentamisen liikuntahalleineen, mutta kukaan ei kyennyt esittämään lopullista hintalappua. Perusteluina olivat uusi pedagogiikka, reformi, kaupungin imago jne. Mutta se hinta on ainoa relevantti seikka, johon päätös isosta menoerästä voidaan tehdä. Nyt piikki on vain auki.

Lisäksi ainoastaan yksi puhuja otti esiin seikan, että Tölön ja Kuhalan koulut sijaitsevat RKY-kaavassa (rakennettu kulttuuriympäristö), joka on valtakunnallisesti huomioitu ja 1.4.2018 valtionneuvoston päätöksellä alueiden käyttötavoitteet sidottiin mm. turvaamaan myös ajallisen kerroksellisuuden. Eli vaikka nyt kohteina ovat lähinnä 1877–1960 vuosien rakennukset, tuo kaava-alue ei ole niin yksiselitteisesti kaupungin muokattavissa.

Alueiden kiinteistöt ovat vanhoja, kuten Kutomon alueen tilat, ja silti se ei ole estänyt sinne nykyaikaisten tilojen kehittymistä. Päivähoitoa ja ammatillista koulutusta annetaan nykyaikaistetuissa tiloissa Kehräämöllä, plus museo, kirjasto ja ravintolat. Mutta helppoahan uuden rakentaminen on ja kivaa, varsinkin jos olisi irtorahaa tai saa käyttää muiden rahoja. Vanhoja tiloja ei myöskään tuon kaavan takia siis katepillaroida ihan helpolla ja myyntiin markkinat ovat aika pienet. Mitä niille siis tehdään? Museoidaan ja kaupunki maksaa?

Vain yksi nyt keskustelussa ollut rakennus on todella huonossa kunnossa ja sen korjaaminen on mahdotonta. Liikuntahalli olisi hieno asia, sitä ei kiellä ketään. Sen varjolla kai moni muutti kantaansa. Mutta se hinta edelleen olisi kiva tietää ja miten tämä maksetaan. Korkokatto ei ole selitys tässä kohtaa. Kuntalaisena en halua tätä sikaa säkissä. Veronkorotukset ja muut lisämaksut palveluista ovat muutoinkin tulevaisuutta, koska mm. kuntien saamat avut valtiolta romahtavat. Maakunta ei tarjoa ratkaisua tähän, päinvastoin. Se on myös riskitekijä elinvoimaisuudelle, kuten sairaalaratkaisut.

Forssan imagoa parhaiten nostaa työikäisten ja työssä käyvien viihtyminen kaupungin asukkaina. Huoltosuhteen tasoittajat siis ovat niitä, joita kaupunki kirjaimellisesti tarvitsee, jotta kaikilla palvelut toimisivat ja kaupunki pysyisi elinvoimaisena. Heidän saaminen ja pitäminen vaatii hyviä palveluja, myös terveys- ja sairaalapalveluissa, lähikouluja, matalia verokantoja ja viihtyisää, sekä turvallista ympäristöä. Nyt päätetty asia ankeuttaa monet palvelut entisestään.

Ketkä tänne siis jäävät? Ne keillä on kiinteistö tai kiinteistöjä, josta ei halua tai voi luopua. He maksavat tai heidän vuokralaiset. Kiitos laskusta, jota emme tilanneet.

Ai ja niin, arvoisat päättäjät: te olette valtuustossa, lautakunnissa ja muissa luottamustehtävissä aina lunastamassa vaalilupauksianne, ette tekemässä muuta. Siksi niitä paikkoja sanotaan ”luottamustehtäviksi”. Virkamiehiä sitoo taas omat velvollisuudet, vastuut ja siksi heillä on myös palkkausvaiheessa pohjakoulutusvaatimus. Ne ovat oma juttunsa. Mutta kaikilla meillä on velvollisuus pyrkiä luomaan tulevaisuutta, jossa kunnan uhat olisivat mahdollisimman pienet.

Pirita I. Hipp-Koskenoja (PS)


Uusimmat