Mielipiteet

Epikriiseistä poimittua

Forssalaisena olen tutustunut terveyden huoltoomme n. 25 vuoden ajan. Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta olen saanut terveydenhuollostamme melko positiivisen kuvan. Nyt kuitenkin tänä keväänä sairaalamme hoidossa tuli esiin joitain puutteita. Jouduin sairaalaamme polilta selkäkipujen vuoksi, vaikka epikriisissä luki ”jalkakivun” vuoksi. (inhimillinen erehdys?). Jatkossa tosin sitten sanotaan ”selkäkipu pahenee”. Useita kokeita tehtiin ja näitä olen tutkinut Omakanta.fi kautta.

Loppuarviossa on maininta: ”Otettu osastolle kivunhoitoon ja syyn selvittämiseen.” Kesken jäi.

Selkäkivun syytä ei selvitetty. Jäin arvelemaan, oliko selkäkipu ”noidannuoli”, välilevyn pullistuma vai mikä. Kysäisin ATK-kuvauksesta. Sellainen ei lainkaan käynyt.

Kotiuduin tietyssä tulehduksessa. Sain antibioottihoidon terveyskeskuslääkäriltä. Selkäkivut jatkuivat. Sairaalan loppuarviossa oli maininta selkärangasta ”ei murtumia”?

Sinnikkäästi yritin ATK-kuvausta. Lopulta pääsin sellaiseen terveyskeskuksen kautta.

Mitä tekstiä epikriisissä?; ”runsaat degeneratiiviset muutokset ja L1 ja L2 diskuksessa kompressiomurtumat.”

N. 3 kk:n kipuilun syy selvisi. Elämääni se ei mitenkään muuttanut. Tuli kuitenkin parempi olo, kun tietää mistä on kysymys. Kipulääkityksestä? Sairaalan kipulääkityksessä oli mm ”Litalgin”. Onneksi sitä ei ollut koko Suomessa. Luin tämän lääkkeen tuoteselostuksesta, ettei se sovi sydämen vajaatoimintapotilaalle! Yksityisellä lääkärilläkin kävin. Ei mitään virkaa, rahat menivät ”kaivoon.”

Kannatan ”kotisairaalamme” olemassa oloa. Huolimatta siitä, että sairaalamme ”hoitotyöhön” meni 1/3 pienestä eläkeläisen palkastani. Tunsin olleeni n. viikon ”tyhjän panttina”. Lääkärit tarvitsisivat enemmän aikaa potilaan vakavaan kuuntelemiseen.

Uusimmat