Mielipiteet

EU:n oltava suuri vain isoissa asioissa

Se, kuinka Kokoomus siihen suhtautuu EU-johtajien sopimaan elpymisrahastoratkaisuun, on herättänyt kysymyksiä. Kokoomuksessa olemme pitäneet tärkeänä, että sopu löydetään, mutta samaan aikaan olemme muistuttaneet, että ei hinnalla millä hyvänsä. Pääministeri Marinin ja EU:n päämiesten sopimaa ratkaisua pitää voida arvioida myös kriittisesti ja näin eduskunta ja perustuslakivaliokunta tulee tekemään, ennen kuin Suomi elpymisrahaston hyväksyy tai hylkää.

Kokoomukselle EU on arvoyhteisö, turvallisuusyhteisö, mutta myös talousyhteisö. Olemme suhtautuneet myönteisesti Euroopan Unioniin. Me haluamme kehittää EU:ta parempaan suuntaan, ja silloin tiettyihin asioihin EU:ssa on tarpeen ja syytäkin suhtautua kriittisesti. EU:n tulisi olla vain suurissa asioissa suuri ja pienissä pieni. Tämä ajatus on varmasti laajasti hyväksyttäväkin. EU:n ei pidä puuttua kaiken maailman pieniin arjen askareisiin, mutta EU:n tulee olla suuri suurissa asioissa eli ottaa yhdessä oma paikka maailman tärkeänä tekijänä niin euron kautta, laajemminkin taloudessa, ilmastonmuutoksen torjunnassa ja esim. turvallisuudessa ja puolustuksessakin.

Nyt tehdyssä sovussa on isoja periaatteellisia ongelmia. Nyt tehdyllä ratkaisulla ollaan koronakriisin varjolla mm. paikkaamassa osan jäsenmaiden aiempaa huonoa taloudenpitoa. EU:n johtajien sopima ratkaisu ei ole myöskään paras eikä myöskään reiluin tapa nostaa Eurooppaa koronakriisistä. Me edellytämme elpymisrahastolta tarkkarajaisuutta ja yksiselitteisiä ehtoja. Jos rahasto hyväksytään, niin rahojen käyttö tulee ohjata niin, että niillä nopeutetaan EU:n elpymistä, mutta samaan aikaan vahvistetaan tulevien kriisien kestokykyä. Tarkkarajaisuus koskee myös Suomen vastuita. Maamme enimmäisvastuut tulee kaikissa tilanteissa on selvillä. Vastuumme eivät voi kasvaa rajattomasti.

Ongelma on myös se, että oikeusvaltioperiaatteen kytkeminen EU:n rahanjakoon näyttää vesittyneen neuvotteluissa ja sovussa täysin. EU:n ei pidä ohjata rahaa demokratiaa kyseenalaistaville maille. Ja samalla hyväksytyssä EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä ei myöskään näy toimet EU:n kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja uudistamiseksi.

Me kokoomuksessa petyimme myös siihen, että panostukset tulevina vuosina EU:ssa koulutukseen ja tutkimukseen jäävät laihoiksi. Myös puolustuksen ja rajaturvallisuuden vahvistaminen jäi sivurooliin, kuten myös toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Petteri Orpo kirjoitti (HS 29.7.), että ”vahva ja toimintakykyinen EU on Suomen etu. Vahva EU on sellainen, jossa jäsenmaat huolehtivat taloudestaan ja veloistaan” ja, että ”Kokoomus haluaa lisää Eurooppaa asioissa, jotka on järkevä tehdä yhdessä. Tulojen siirtely eurooppalaisista taskuista toisiin ei olla EU:n olemassaolon tarkoitus”.

Nyt tehty poliittinen ratkaisu tulee käydä vielä tarkkaan ja huolella läpi eduskunnassa ennen kuin päätämme lopullisen suhtautumisemme siihen.

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic