Mielipiteet

Forssan kouluverkosta ja OPSista

Kaupunginvaltuusto otti kouluverkkoasiassa aikalisän ja heillä luonnollisesti oli päätökseensä täysi oikeus ja hyvä niin. Tuntuukin siltä, että me virkamiehet emme ole onnistuneet kuvaamaan joitain olemassa olevia seikkoja aivan oikein.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana kaupungissa on syksyisin aloittanut 7–9 uutta 1. luokan opetusryhmää. Mikäli syntyvyys jää pysyvästi reiluun sataan lapseen, ryhmiä tarvitaan vuosittain puolenkymmentä. Esimerkkinä, Forssassa on totuttu siihen, että lännessä aloittaa kolme 1. luokkaa, kaksi Talsoilassa ja yksi Vieremässä. Ensi elokuussa sinne suuntaan on suunnattavissa hyvälläkin tahdolla alle 40 lasta, joista kolmen ryhmän muodostaminen ei välttämättä ole viisasta ainakaan taloudellisesti. Tilanne ei tule seuraavan viiden vuoden aikana helpottumaan koko kaupungin tasollakaan.

Minkä hyvänsä ratkaisun valtuusto aikanaan tekee, on toivottavaa, että tarkastelua tehdään myös kiinteistöjen fyysinen kunto huomioiden. Varhaiskasvatuksessa koettu tilanne, missä Vasikkahaan päiväkoti jouduttiin kiireellä sulkemaan, ei liene kenenkään toivelistalla.

 

Vaikka urheilun ja liikunnan puolesta aina puhunkin, satakunta lasta Forssassa ja toinen mokoma seutukunnalla tarkoittaa tilastojen mukaan sitä, että (kilpa)urheilua harrastavia lapsia on ensi vuosikymmenellä ikäluokassa noin 80, mikä jakautunee tasan tyttöjen ja poikien kesken.

Feeniks on loistava halli jatkossakin ja tarvittavien sisäliikuntavuorojen määrää voi tulevaisuuteen haarukoida em. lukujen pohjalta. Etenkin jos rakennuskulut ovat vaarassa kohota liiaksi.

Vielä sananen johtamani koulun puolesta: on esitetty että ”Keskuskoululla ei voi antaa uuden OPS:n mukaista opetusta” Uusi opetussuunnitelma on henkinen asiakirja. Siinä ei sanallakaan määrätä sitä, miten kaukana seinät ovat toisistaan tai minkälaisissa kalusteissa opetusta pitäisi järjestää. Sen sijaan sitä enemmänkin siitä, miten oppilaista pidetään huolta ja heistä välitetään ja heitä kasvatetaan sekä opetetaan.

Fyysinen kouluviihtyvyys on toki tärkeä asia, mutta tuo seinien sisällä tehtävä työ on kuitenkin se pääasia. Koulua on vaikea mitata, mutta mm. kouluterveyskyselyn tulokset kahden vuoden välein, oppilaiden selviäminen toiselle asteelle ja pysyminen siellä sekä oppilashuollollisista syistä tehtävät kouluvaihdokset ovat asioita jotka kertovat siitä miten työssämme olemme onnistuneet.

Toivotan vielä kaikki päättäjät tervetulleeksi vierailemaan Keskuskoululla niin halutessanne !


Jari Marjamäki

Keskuskoulun rehtori
Aluerehtorina vastuualueena oppilasvirrat

Uusimmat