Mielipiteet

Golanin kukkulat kuuluvat Israelille

FL kertoi toimittaja Ilkka Timosen artikkelissa 23.3.2019 Yhdysvaltain presidentti Trumpin ilmoituksesta maansa tunnustavan Golanin kukkuloiden kuuluvan Israelille. Uutisessa luki, miten tämä päätös tuomittiin maailmalla, koska alue kuuluu edelleen Syyrialle; mm. “Venäjän ulkoministeriö ilmoitti, että Golanin kukkuloiden statuksen muutospäätös on vastuuton ja rikkoo YK:n päätöksiä… EU ilmoitti, että kansainvälisen lain mukaisesti se ei tunnusta Golanin kukkuloiden kuuluvan Israelille”.

Kansainvälisestä vastustuksesta huolimatta Golanin kukkulat kuuluvat Israelin valtioon, joka on tunnustettu voimassa olevin kansainvälisin sopimuksin. Israelin kansainvälisoikeudellisen perustan muodostavat mm. Britannian 1917 antama Balfourin julistus, arabien ja juutalaisten sopimus Pariisin rauhanneuvotteluissa 1919 sekä YK:n edeltäjän, Kansainliiton, San Remon konferenssissa huhtikuussa 1920 Britannialle antama mandaatti näiden asiakirjojen toimeenpanoon ja sen yksimielinen sopiminen Kansainliitossa 1922. Kansainliiton mandaattipäätökset ovat kansainvälistä lakia ja sitovia päätöksiä, jotka alkuperäisine velvoitteineen vahvistettiin 1945 perustetun YK:n peruskirjassa.

Kansainliiton toimesta v. 1917 päättyneen Ottomaanien imperiumin alueille perustettiin samoin perustein seitsemän arabi- ja islamilaista valtiota. Mikäli Israelin oikeuksia ei tunnusteta, ovat myös sen mainitut naapurivaltiot vailla lain suojaa.

 

Britannia toimi kuitenkin omavaltaisesti mandaattialueensa suhteen, joka oli tarkoitettu juutalaisille kansalliseksi kodiksi. Jo v. 1922 se luovutti 77% Palestiinan Mandaatista eli alueet Jordan-joesta itään Transjordanian emiraatiksi (1946 Jordania) ja seuraavana vuonna Golanin ylänköalueen Ranskan Syyrian mandaattiin, johon se liitettiin. Tälle liitokselle nykyinen Syyria (itsenäistyi 1946) perustaa väittämänsä Golanin kukkuloiden kuulumisesta heidän valtapiiriinsä. Tosiasia on, että myös Golanin alue kuului jo 3000 vuotta sitten Israelin pohjoiseen kuningaskuntaan. Syyrialaisten väitteet Golanin kuulumisesta heille ei perustu kuin Ranskan lyhyelle mandaattiajalle.

Vuonna 1967 Israel kävi puolustussodan moninkertaisia arabinaapureiden joukkoja vastaan. Myös syyrialaiset olivat etukäteen varmoja Israelin tappioista ja pommittivat jatkuvasti pohjoisen Galilean seutuja. Kolmen päivän kuluttua Syyriaa vastaan käydyn puolustussodan (Israel ei ollut hyökkääjä!) alkamisesta, sen armeija oli voitettu ja Israel valtasi Golanin kukkulat. Tämä oli strategisesti erittäin merkittävä valtaus, koska Golanin ylänköltä hallitaan sotilaallisesti koko Genesaretin aluetta ja Galileaa. Golan on tärkeä myös vesihuollon kannalta, sillä se tuottaa kolmasosan Israelin juomavedestä.

YK otti kantaa ns. kuuden päivän sodan tapahtumiin turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 242. Se sallii Israelin hallinnoida valloittamiaan alueita, kunnes kestävä ja oikeudenmukainen rauha Lähi-itään on saatu aikaan. Päätöslauselma edellyttää Israelille turvallisia ja tunnustettuja rajoja Lähi-idän muiden valtioiden taholta, käytännössä rauhansopimuksia niiden kanssa. Rauhaa Golanille on vaikea kuvitella pian tulevan, koska Syyria ja Libanonkin ovat edelleen käytännössä sodassa Israelin kanssa ja Iran ylläpitää terroritoimintaa niiden kautta Israelin tuhoamiseksi.

Kalevi Jokinen
Forssa

Asiasanat

Uusimmat