Mielipiteet

Jäitä hattuun Forssan kouluverkkokeskustelussa! Jotain on pakko tehdä ja on selvitettävä vaihtoehtoja

Kuva: Seppo Pessinen
Kuva: Seppo Pessinen

Viime kokouksessaan Forssan sivistys- ja tulevaisuuslautakunta merkitsi virkamiestyönä toteutetun kouluverkkoraportin tiedoksi ja päätti pyytää raportista lausuntoja. Lisäksi lautakunta päätti, että raportissa esitetyistä toimenpiteistä laaditaan lapsivaikutusten arviointi. Talsoilan koulun ja koko forssalaisen kouluverkon kohtalosta alkoi värikäs keskustelu. Se on täysin ymmärrettävää, sillä koulumaailmaan liittyvät muutokset herättävät aina suuria tunteita.

Kouluverkon karsiminen on yksi ikävimmistä ratkaisuista, joihin kuntapäättäjä voi joutua. Haluammekin muistuttaa, että raportti ei ole suora kädenojennus Talsoilan lakkauttamiselle, vaan kyseessä on virkamiesten toteuttama selvitys mahdollista tulevista päätösvaihtoehdoista. Kaupungin virkamiesten oli laadittava uusi suunnitelma Forssaan syntyvien lasten lukumäärän uhkaavan romahduksen vuoksi. Nyt on aika kuulla kuntalaisia siitä, millaisia ajatuksia, tunteita ja ehkä jopa pelkoja kouluverkkoraportin esittämät toimet heissä herättävät. Päätöksiä ei tule tehdä silmälaput silmillä, vaan jokaisen perheen, huoltajan ja myös lapsen ääntä on kuunneltava. Vielä ei siis ole päätösten aika.

Päätösvaihtoehtoja on kuitenkin etsittävä, vaikka ne eivät olisi helpoimmasta päästä. Mikäli kaupungin lapsimäärän lasku jatkuu näin, niin 15 vuoden kuluttua forssalaisia lapsia huomattavasti vähemmän kuin nyt. Viime vuonna Forssaan syntyi 94 vauvaa, joista vuoden alussa enää 90 asui Forssassa.

Miksi kaupungissamme lasketaan jatkuvasti lasten lukumääriä? Forssan koulutoimi saa aiheutuneiden kulujen mukaan laskettavaa valtionapua oppilasta kohden. Omista verovaroistamme maksamme siten vain pienen osan peruskoulusta aiheutuvista kuluista. Kunnan kannalta on ratkaisevaa optimoida sekä koululuokkien koko että niiden määrä. Opetustoimi yrittää siten optimoida koulujen luokkakoot 15–25 oppilaaseen.

Tulevaisuudessa Forssaan kaivattaisiin kipeästi uusia lapsiperheitä, jotta tilanne kääntyisi valoisampaan suuntaan. Lapsiluvun nykyisestä kehityksestä kertoo jotain myös se, että Monikylän suunnittelun lähtökohtana meillä on ollut 125 oppilaan vuosiluokat ja vielä 10 vuotta sitten lähdimme 160–170 lapsen ikäluokista. Näistä muodostettiin ennen yleensä vuosittain Talsoilaan kaksi ja muihin keskusta-alueen kouluihin yksi 1. luokka ja lisäksi Koijärvelle 1.–2.-yhdysluokka.

Nyt kun oppilasmäärä on laskemassa aluksi 110 lapsen tietämille ja ennusteen lopussa vieläkin alemmaksi, niin entisen malliin ekaluokkien aloittaminen eri alakouluissa ei ole pedagogisesti eikä taloudellisesti järkevää. Ritva Aho syytti tekstissään (FL 4.2.) Monikylän kannattajia lähikoulujärjestelmän romuttamisesta. Syytökset ovat varsin erikoisia. Mikäli olisimme päättäneet monitoimikeskusasiassa toisin, edessä olisi ollut todennäköisesti jopa kahden koulun lakkauttaminen tulevaisuudessa lapsimäärän laskun myötä. Nyt kaksi koulua fuusioituvat Monikylässä yhteen. Resursseja tulee seinien ylläpidon lisäksi riittää erityisopetuksen, iltapäivätoiminnan, laadukkaiden oppimateriaalien kuin riittävän opetushenkilöstönkin palkkaamiseen. Nämä kaikki ovat turvaamisen arvoisia asioita.

Jotain on pakko tehdä. Nyt selvitämme lautakunnassa vaihtoehtoja ja haluamme saada myös kaupunkimme lapsiperheet mukaan vaihtoehtojen etsintään. Asioita, vaikeitakin, on hoidettava silloin kun on niiden aika. Oli sitten vaalivuosi tai ei.

Uusimmat

Fingerpori

comic