Mielipiteet

Helsinki ja Suomi näyttivät parastaan

Suomi ja pääkaupunkimme Helsinki paistattelivat alkuviikon koko maailman huomion keskipisteessä. Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa virallisesti juuri Helsingissä.

Helsinki valikoitui suurvaltojen päämiesten huippukokouksen pitopaikaksi varmasti muutamastakin eri syystä, muttei siitä, että olisimme jotenkin puolueeton tai puhumattakaan harmaata vyöhykettä idän ja lännen välissä. Sitä emme ole, sillä jo 1990-luvulla vahvistimme puolemme liittymällä osaksi EU:ta ja myöhemmin myös mukaan NATOn syvimpään kumppanuusohjelmaan. Meidän arvopohja on siis läntinen demokratia ja olemme osa länttä.

Emme siis ole ollut pitkään aikaan puolueeton maan, vaikka sotilasliittoon kuulumaton olemmekin.

Todellinen syy oli varmasti pitkät ja hyvät perinteet, joiden jatkumoon Trump halusi itsensä liittää, mutta myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön erinomaiset hyvät ja henkilökohtaiset suhteet molempiin suurvaltoihin ja niiden päämiehiin.

Maailman vakain ja turvallisin maa sai antaa näin ollen parhaat mahdolliset puitteet huipputapaamiselle. Kiitoksen ansaitsee järjestelijöiden lisäksi myös maamme Puolustusvoimat ja ennen muuta Poliisi. Poliisit hoitivat tapahtuman ensiarvoisen tyylikkäästi ja turvallisesti.

Mutta mitä tapaaminen jätti? Trumpin ja Putinin tapaamisesta olisi ollut hyvä saada ulos myös jotain konkreettista, vaikka tällaista ei suoranaisesti tällä aikataululla järjestetyltä neuvottelulta odotettukaan. Venäjällä ja USA:lla olisi esimerkiksi täydet mahdollisuudet edetä aseistariisunnassa ja ennen muuta ydinaseiden rajoittamisen suhteen. Toivottavasti tällä tiellä suurvallat voisivat puheista huolimatta taas tulevaisuudessa edetä.

Ukrainan ja Krimin tilanne näyttää myös vähintäänkin yhtä vaikealta kuin ennen Helsinki-neuvotteluja. Trump ei ollut lainkaan valmis laittamaan tässäkään Putinia tiukoille vaan tyytyi olemaan hiljaa, kun Venäjän presidentti totesi asian olevan loppuun käsitelty ja Krimin osa Venäjää. Onneksi ei tätä kuitenkaan ohi Ukrainan sovittu.

Samanlainen oli tapahtumien vaikutus EU:hun ja Eurooppaan. Mitään ei onneksi ohi Euroopan maidenkaan sovittu, mutta ristiriitoja maiden välille erityisesti Trumpin toiminta aiheuttaa ja sekös Putinille sopi. Toivottavasti lopulta yhteinen tahtotila Euroopassa voittaa ja tämä voisi myös vahvistaa EU-maita ottamaan enemmän vastuuta itsestä myös turvallisuuspoliittisesti.

Kansainvälisen terrorismin saralla linjattu suurvaltojen yhteistyön syventäminen on hyväksi, vaikka ”sota terrorismia vastaan” onkin ”antanut luvan” myös kyseenalaisillekin toimille. Mutta oikea terrorismi on kuitenkin kaikkien maiden yhteinen uhka ja sitä vastaan on tärkeä taistella yhdessä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nosti Trumpin ja Putinin kanssa keskusteluun onneksi lisäksi vielä mustanhiilen, arktisen ulottuvuuden ja Itämerenkin tilanteen. Isäntämaa sai näin esille myös tärkeitä asioita eikä vähiten tärkeänä ympäristö- ja ilmastokysymyksiä.

Lopputulemana voi todeta, että jo tapaamisen toteutuminen oli tässä tilanteessa onnistuminen ja saavutus. Laimeampikin dialogi, vuoropuhelu, on aina parempi kuin kaksi erillistä äänekästä monologia. Tässä otettiin nyt ensimmäinen askel oikeaan suuntaan ja toivottavasti tällä tiellä myös jatketaan eri tasoilla.

Timo Heinonen

Kansanedustaja (kok.), puolustusvaliokunnan jäsen


Uusimmat