Mielipiteet

Henkirikosten uhrin omaiset heikoilla

Näin valitettavasti on, henkirikoksen uhrin lähiomaiset ovat pääasiallisesti uhrin eli asianomistajan asemassa. Heillä on oikeus esittää vaatimuksia käsittelyn yhteydessä.

Ongelma on, että osaaminen on hajallaan ympäri Suomea. Ei ole selkeää palveluketjua, jossa huomioitaisiin kaikki mahdollinen tuki. On rikosuhripäivystystä, on myös auttava puhelinpäivystys, johon voi soittaa, jos voimavaroja soittamiseen on ja myös jaksaa ottaa tukea vastaan. Kaiken kaikkiaan tarvitaan tukiverkko, johon tukeutua asian ollessa akuutti.

Valtion maksamat rikosvahinkokorvaukset ovat olleet viimeisen kymmenen vuoden syklillä noin 14–16 miljoonaa euroa vuositasolla (ilmeisesti kaikki vahingot). Surmansa saaneen läheisen oikeudesta valtion maksamiin rikosvahinkokorvauksiin muutama muutos viime aikoina mm. 1.1.2006 kärsimyksen korvaaminen tämä korvausmuoto valtion maksamana korvauksena on poistunut rikosvahinkolaista.

Korvausta voi hakea oikeudenkäynnissä syytetyltä, mutta jos tämä ei kykene maksamaan, sitä ei ole voinut vuoden 2006 lainmuutoksen jälkeen enää saada valtiolta. Myös korvauksen määrääminen henkilövahingosta on melko pieni, korvaus kivusta ja särystä sekä tilapäisestä haitasta on enintään 125 euroa päivältä vähennettynä muualta tulevan korvauksen määrällä. Ansiomenetyksestä voidaan maksaa enintään 6000 euroa. Eli 150 euroa päivältä, josta vähennetään muualta saadut korvaukset. Kuolemantapauksen aiheuttamaa henkistä kärsimystä ei korvata surmansa saaneen läheiselle rikosvahinkolain perusteella.

Eli kuten mielipidepalstalla (FL 11.2.) ollut kirjoitus toteaa, heikoilla ollaan, tämä on totta. Tietysti omaisen menetystä ei voida korvata eikä mitata rahalla, tämä on selvää.

Fingerpori

comic

Näkoislehti

17.2.2020

Uusimmat