Mielipiteet

Herää, mokoma unikeko!

Mikä ihmeen unikeko? Yksi selitys löytyy eläintieteestä: rottamaisten jyrsijöiden heimo, jonka lauhkeissa ja viileissä vyöhykkeissä elävät lajit horrostavat talven. Ainoasta Suomessa eläneestä unikekolajista, tammihiirestä, ei ole havaintoja vuoden 2010 jälkeen. Tammihiirtä tavattiin viimeksi tiettävästi Suupohjan tienoilla Teuvalla sekä Heinolan ja Kouvolan-Jaalan seudulla.

Jyrsijää tutumman unikeon selitykseksi on tarjottu unenhaltijaa eli unikekkoa, unikakkiaista. Unikeon päivällä on vanha kristillinen tausta.

Ruotsinkielinen “sju sovarens dag”, seitsemän nukkujan päivä, viittaa kertomukseen seitsemästä luolassa nukkuneesta Efesoksen marttyyrista. He olivat seitsemän nimeltä mainittua nuorta miestä, veljeksiä, jotka pakenivat luolaan keisari Deciuksen vainoa vuonna 249. Sinne luolaan he nukahtivat.

Vihdoin herättyään he lähettivät yhden joukostaan ostamaan ruokaa. Hän ihmetteli nähdessään kaupungissa kirkkoja ja ristiinnaulitun kuvia – eihän niistä eilen ollut uskaltanut edes puhua. Miehen tarjoamista vanhoista rahoista kauppias arvasi jotain merkillistä olevan kyseessä ja lähetti sanan maaherralle ja piispalle. Nämä lähtivät nuorukaisen mukana luolalle. Siellä selvisi, että veljekset olivat nukkuneet 200 vuotta, vainojen ajan yli. Totuuden tapahtuneesta kuultuaan veljekset raukenivat kuolleina maahan. Heidän luunsa kannettiin kultaisilla paareilla kaupunkiin haudattaviksi.

Suomalaiseen Hemminki Maskulaisen virsikirjan kalenteriin unikeonpäivä tuli 1652. Aluksi se oli 26.6., mutta siirrettiin nykyiselle paikalleen 1700-luvun puolivälissä. Se käsitettiin pisimpään tuona aamuna nukkuneen nimipäiväksi. Kansa siirsi nimipäivän viettotapoja unikeonpäivälle.

Pitkään nukkuneen kiusoittelu unikeonpäivänä on suomalainen erikoisuus, kuten almanakkaan merkitty päivän nimityskin. Muualla sitä ei kalenterissa ole. Unikeko sai 1973 kalenteriin seurakseen Heidin.

Hevosenomistajan kannattaa unikeonpäivän aamuna mennä talliin silmät suljettuna ja avata ne vasta siellä. Silloin mies ja hevonen tulevat yhtä virkuiksi. Unikeonpäivän säätäkin kannattaa tarkkailla: jos silloin sataa, luvassa on seitsemän viikkoa jatkuvaa sadetta.

Tsaarinvallan aikana venäläisillä oli vaikeuksia matkustaa ulkomaille. Keisarikuntaan varsinaisen Venäjän ohella kuuluvat alueet olivat helpompia matkakohteita kuin Euroopan muodikkaat kylpylät. Niinpä Suomeen ja Viroon matkustettiin suosittuihin kylpylöihin saamaan hoitoja, mutta myös pitämään hauskaa ja seurustelemaan muiden kylpylävieraiden kanssa.

Maamme monet kylpylät ottivat unikeonpäivän hupaisat juhlimiset ohjelmaansa 1800-luvulla. Kylpyläkulttuuri hiljeni 1900-luvun alkupuolella, mutta sotien jälkeen sitä alettiin elvyttää turismin nimissä. Naantalissa löydettiin uudelleen vanha unikekoperinne.

Niinpä vuodesta 1969 joku tunnettu kaupunkilainen tai kesävieras haetaan kulkueessa rantaan ja heitetään sitten iloisen metelin saattelemana laiturilta mereen. Efesoksen marttyyrinuorukaiset varmasti ihmettelisivät millainen sirkus heidän vuosisataisesta unestaan on kaukaisessa Pohjolassa seurannut. Päivää juhlinut suomalainen unikeko voi illalla huokaista: Nukuttaa niin, ettei jaksa edes korviaan kantaa.

Ja maittavan aterian jälkeen unikekokin toteaa: Nyt maata ja maha syliin!

Liisa Ahti

Forssa


Uusimmat