Mielipiteet

Hieman historiaa – Maataloustuki on syöntituki kuluttajalle

Maataloustuki antaa kirjoittajan mukaan virheellisen käsityksen. Kuva: Lassi Puhtimäki
Maataloustuki antaa kirjoittajan mukaan virheellisen käsityksen. Kuva: Lassi Puhtimäki

Näinä päivinä 79 vuotta sitten oli muutaman viikon jakso, jolloin elohopea pysytteli itsepintaisesti 40 asteessa, eikä tarvinnut mennä kouluun!

Sinä keväänä ei kenenkään tarvinnut ryhtyä vegaaniksi, kun korttiannoksena sai mm. 433g lihaa ja 150g voita kuukaudessa ja lasillisen maitoa ja 200 g viljatuotteita päiväksi. Jos Saksasta ei olisi saatu ruoka-apua, olisi nälänhätä uhannut osaa suomalaisista. Tuosta Saksan avusta maksoi presidentti Risto Ryti kovan hinnan menettäessään terveytensä vankeudessa sodan jälkeen.

Tuon talven opetuksena esim. kesällä 1943 jokainen Forssan koululainen osallistui seuraavan talven varalle kasvattamalla vihanneksia palstallaan Lamminrannassa (Tasoilan koulun hist. 1991). Sodan jälkeen syntyi maahamme yli 100 000 asutustilaa.

Sodasta palanneet miehet sidottiin turpeeseen ja kuokanvarteen Jo ennestään olevien pikkutilojen kanssa niillä oli valtava merkitys koko tulevalle kehitykselle ruoantuotannon lisäksi.

Muutaman lehmän maitotilillä ja isännän talvisilla metsätöillä hankittiin se raha, jolla koulutettiin tuleva sukupolvi. Maito oli lisäksi merkittävä ravintoaine. Suomessa sitä juotiin eniten maailmassa.

Sodan aikana ja vuosia sen jälkeen oli muuten ”maalaisserkku” suuressa suosiossa.

 

Vuosien kuluessa pientilat katosivat ja alkoi maatilojen ”uusjako”.

Kuluttajien piti saada yhä halvempaa ruokaa ja siitä oli seurauksena se, että tuottaja ei olisi saanut elantoaan kovasta työnteostaan.

Silloin kehiteltiin ”maataloustuki”, joka on harvinaisen virheellinen sana, koska kyseessä on mielestäni selkeä ”syöntituki” kuluttajalle, jolla on vielä varaa heittää melkoinen osa valtion tukemasta ruoasta hukkaan.

Miltä mahtaisi muista työntekijöistä tuntua, jos pitkän työpäivän jälkeen joutuisi istumaan koneen ääreen täyttämään erilaisia kaavakkeita ja anomuksia. Kaiken lisäksi ”kruksi” väärään paikkaan voi aiheuttaa melkoisia ongelmia.

Perinteinen maatilan tuloilla sinnittelevä viljelijä on jo nyt ajettu niin ahtaalle, että useilla on taloudellinen ja henkinen kestokyky sellainen, että siihen ei tarvita enää lisämausteita mustamaalaamalla (nyk. ”maalittamalla”) heidät jatkuvasti.

Monien vanhojen tukien lisäksi meille on koronan vuoksi tullut lukematon määrä tukia, joista kulut ovat miljardeja!

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti