Mielipiteet

Humppilan kirkkovaltuuston eron syistä

Humppilan kirkkovaltuuston neljän jäsenen ero valtuustosta (FL 6.6.) ei liittynyt millään tavalla seurakuntien liitoshankkeen kariutumiseen, vaan nimenomaan epäluottamukseen valtuuston puheenjohtajaa kohtaan ja hänen taitoonsa hoitaa asioita seurakunnan edun mukaisesti.

Eronneissa jäsenissä on henkilöitä molemmin puolin, niin liitoksen vastustajia, kuin kannattajia. Tyydymme kaikki kirkkohallituksen päätökseen ja olemme valmiit toimimaan hyvässä yhteistyössä yhteisen hyvän puolesta.

Kirkkovaltuustosta eroaminen ei ollut meidän kenenkään eroajan toive siitä, miten luottamushenkilönä pestiämme hoidamme. Valitettavasti tämä oli tässä kohdin ainoa mahdollinen ratkaisu.

Humppilan kirkkovaltuuston ja neuvoston työskentelyä on kevään aikana vaikeutettu ja hidastettu pääasiassa kahden henkilön toimesta, muuten kaikki valtuuston ja neuvoston jäsenet ovat pystyneet tekemään yhteistyötä ja keskustelemaan asiallisesti myös asioista, joista ovat eri mieltä.

Viimeisessä valtuuston kokouksessa oli paikalla 11 henkilöä kahdestatoista. Kokous oli julkinen. Kokouksen kuluessa sotkettiin asioita keskenään, eikä ymmärretty mitä oltiin käsittelemässä. Kokouksessa jouduttiin vaihtamaan puheenjohtajaa, jotta asioissa päästiin sujuvasti eteenpäin.

Puheenjohtajalle ei kevään kuluessa ole tullut selväksi, useista opastuksista huolimatta, miten päätöksenteko seurakunnassa etenee. Kirkkovaltuusto käsittelee asioita vain kirkkoneuvoston esityksen pohjalta. Valtuuston puheenjohtaja ei voi suinpäin nostaa kokouksen kuluessa omia esityksiään käsittelyyn. Kokoukset ovat venyneet tarpeettomasti ja ne ovat olleet henkisesti raskaita.

Valtuuston puheenjohtaja Seija Kylä-Markula ei ole ymmärtänyt talouden lukuja eikä osannut edes auttavasti lukea esim. tasekirjaa. Rivejä jouduttiin avaamaan erityisen paljon ja antamaan uudelleen tietoja, jotka hänellä jo oli.

Seurakunnan taloutta on hoidettu hyvin ja suunnitelmallisesti, rahaa on käytetty vain pakollisiin kohteisiin. Talous on noudattanut talousarviota ja jopa alittanut sen, huolimatta pienentyneistä verotuloista. Tätä ei puheenjohtaja halunnut lainkaan ymmärtää.

Kaikille valtuutetuille varmasti on selvää, että talouden hoitoon pitää kiinnittää huomiota ja taloutta pitää hoitaa hyvin, mutta se keskustelu käydään talousarvion teon yhteydessä.

Mielestämme edellä kuvatut asiat eivät kuulu päätöksentekoon ja hyvään hallintoon. Ainoa keino, millä saamme hyvin toimivan valtuuston on se, että luottamushenkilöt pystyvät keskustelemaan asioista ja päättämään niistä silloin, kun ne ovat ajankohtaisia. Valtuuston jäsenten pitää pystyä tekemään yhteistyötä, jolla on suotuisa vaikutus toimintaan, vaikka päätökset olisivatkin vaikeita.

Toivomme nyt, että seuraaviin vaaleihin ehdolle asettuisi runsaasti ihmisiä. Seurakunnan tekevät ihmiset, jotka ovat toiminnassa mukana sydämellään ja osallistuvat sekä kehittävät toimintaa.

Hyvässä seurakunnassa ei tarvitse pitää sopuvaaleja vaan innokkaita on niin paljon, että oikeasti voidaan äänestää ja äänestäjät päättävät kuka on luottamuksen arvoinen.

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat