Mielipiteet

Hunttalan Matin sanoin ” Rahaa on, aikaa ei”

Enpä olisi uskonut ennen kevään vaaleja, että Isänmaamme Suomi on näin varakas maa. Rahaa tuntuvan riittävän vaikka mihin, kasvaviin avustaja määriin, valtiosihteerien virkoihin, puoluetukien roimaan kasvattamiseen jne.

Tuntuu siltä, että ”sulle mulle ”meno sen kun kiihtyy. Sipilän hallitus lähti liikkeelle 14 ministerin voimin ja hallituksen huhtikuussa 2017 pidetyn puolivälin kehysriihen jälkeen lopputulemana oli 17 ministeriä.

Rinne kokosi hallitukseen 19 ministeriä ja mahtavan joukon erityisavustajia sekä kasvatti valtiosihteerien määrää edellisen hallituksen neljästä 15 valtiosihteeriin perusteluina parempi lainvalmistelu?

Prosessina lainvalmistelu käynnistyy ministeriön virkamiesten toimesta lainvalmistelua koskevasta aloitteesta. Lainvalmistelu etenee virkamiesvalmisteluna jota seuraa valtioneuvoston päätöksenteko, eduskuntakäsittely ja lain vahvistaminen.

Mahtaako lainvalmistelu kovinkaan merkittävästi poliittisten valtiosihteerien määrästä kohentua, ehkä käy päinvastoin kun poliittista ohjausta ja poliittisia intressejä korostetaan suhteessa koko yhteiskunnan, Suomen etuun nähden?

Niin yritysmaailmassa kuin läntisen maailman julkishallinnossa on pyrkimys kevyempiin ja ohuempiin organisaatiorakenteisiin. Vanha totuus on, että organisaation kriittisen koon ylittyessä se alkaa työllistää itse itseään, sen jälkeen ei tarvita palveltavia asiakkaita eikä julkishallinnossa palveltavia kansalaisia, sisäinen suhmurointi riittää tyydyttämään organisaation jäsenten vaativammatkin pätemistarpeet.

Uutta hallitusta ja hallitusohjelmaa ei tietenkään pidä tuomita ensimmäisen kuukauden tekemättömyyksien perusteella, pitää kuitenkin heti näin hallituskauden alkumetreillä todeta, että hieman huimaa tämä Hunttalan Matin filosofia ”rahaa on, aikaa ei”

Hallituksen arvostelusta hypätään Forssan poliittisen kulttuurin kritisointiin. Forssaan esitettiin jokunen vuosi taaksepäin Lotta patsasta joka yksioikoisesti tyrmättiin muutaman paikallisen poliitikon kirjoituksissa ja täysin perusteettomasti,

Minna Lintosen mielestä patsas olisi ollut “luunappi Forssan työväestölle”. On kuitenkin hyvä muistaa, että Lotat oli yksi merkittävä voimavara suomen itsenäisyyden puolustamisessa ja ansaitsevat patsaan jos toisenkin, Hämeenlinna ymmärsi merkityksen.

Historioitsija Teemu Keskisarjan mielestä sisällissodan tapahtumilla ei ole mitään tekemistä lottien muistomerkin kanssa, lotilla ei ole mitään rikoksia ihmisyyttä vastaan tilillänsä. Keskisarjan sanoin “Loppujen lopuksi ilman lottia Suomen työläiset olisivat päässeet osaksi työläisten ihannevaltakuntaa”

Mikä ihme meitä Vorsalaisia rivaa, oli hyvät mahdollisuudet saada kaksi hyvää kansanedustajaa eduskuntaan, Sanni ja Kaisa, mutta eikö mitä, muutaman paikallisen poliitikon piti mennä ja pilata koko homma. Kyllä minä niin mieleni pahoitin ja toivottavasti myös moni muu, näin ei paikallista edunvalvontaa hoideta.

Kaupallinen yhteistyö