Mielipiteet

Hyvinvointialue tarvitsee kuntia – Jotta hyvinvointialueiden sote- ja pelastustoimen kustannukset pysyvät hallinnassa, tarvitaan kuntien terveyttä ja hyvinvointia ylläpitäviä ja edistäviä toimia

Perinteisen Lounais-Hämeen kuntien vaakunat Lounais-Hämeen Pirtin seinällä. Kuva: Panu Pessinen
Perinteisen Lounais-Hämeen kuntien vaakunat Lounais-Hämeen Pirtin seinällä. Kuva: Panu Pessinen

Hyvinvointialueiden kustannukset on tarkoitus kattaa valtion rahoituksesta, jonka se ottaa kuntien tähän saakka perimästä kuntaverosta. Hyvinvointialueet eivät saa tuloja suoritusperusteisesti, kuten ne nykyään perivät kunnilta. Hyvinvointialueiden tarjoamat palvelut edellyttävät riittävää rahoitusta, jotta kansalaisten perusoikeudet täyttyvät. Lisäksi palvelut on tuotettava kustannustehokkaasti. Samalla ennaltaehkäisevän työn merkitys korostuu.

Jotta hyvinvointialueiden sote- ja pelastustoimen kustannukset pysyvät jokseenkin kurissa, vaikka kasvavatkin, tarvitaan kuntien terveyttä ja hyvinvointia ylläpitäviä ja edistäviä toimia. Hyvinvointialueiden on tuettava tässä kuntia. Silti kunnat tarvitsevat avukseen järjestöjä ja muuta kolmatta sektoria, kuten seurakuntia. Tärkeä rooli tulee edelleen olemaan myös nykyisten pelastusalueiden sopimuspalokunnilla.

Hyvinvointialueiden on tehtävä yhteistyötä esimerkiksi kuntien sivistystoimen palveluiden kanssa, ja alueiden ja kuntien liittymäpintojen on oltava kitkattomia. Kuntien on tiivistettävä keskinäistä yhteistyötään ennaltaehkäisevien toimien järjestämisessä, minkä lisäksi seudun kunnat voivat satsata yhteisen elinvoimansa kehittämiseen.

Ennaltaehkäisevät hyvinvointia edistävät toimet on kohdistuttava kaiken ikäisiin asukkaisiin, mikä sinänsä jo on haasteellista. Painotus on ollut tähän saakka fyysisessä hyvinvoinnissa, mutta yhä enemmän tarvitaan panostusta psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseen ja ylläpitoon. Tarvitaan myös kuntouttavaa työtoimintaa. Palveluiden ketjun ja palvelupolkujen on oltava toimiva kokonaisuus, ja palveluita on tarjottava oikea-aikaisesti. Ennaltaehkäisevän toiminnan tehokkuudella ja ohjaamalla hoitoon oikeaan aikaan voidaan vaikuttaa sote-palveluiden kustannuksiin.

Vanhusten hoidossa ollaan menossa suuntaan, jossa on odotettavissa aikapommi. Tämä johtuu siitä epäkohdasta, että ei huomioida eliniän pidentymistä; 100-vuotiaiden määrä kasvaa koko ajan. Painotus kodeissa selviämiseen etenkin pitkien etäisyyksien maaseutualueilla tulee olemaan ongelmallinen varsinkin, kun on ennakoitavissa pula työntekijöistä. Nyt hyväkuntoinen 85-vuotias ei välttämättä ole 10 vuoden päästä hyväkuntoinen 95-vuotias. Ikäihmisten palveluiden on oltava pitkäjänteistä ja ennakoivaa.

Jotta hyvinvointialueiden ja kuntien välinen yhteistyö toimii, on kuntien toimintaedellytyksistä huolehdittava. Kuntien rahoituksen muuttuessa sote-uudistuksen myötä niiden talouden tasapainottamisen resurssit saattavat pienentyä. Kanta-Hämeen kunnille jää vuodesta 2023 alkaen asukaskohtaisesta toimintakatteesta 30 %:sta (Forssa) 42 %:iin (Hattula ja Loppi).

Hyvinvointialueiden ja kuntien on siis toimittava yhteistyössä. Minkäänlaista vastakkainasettelua ei saa syntyä. Aluevaltuusto edustaa koko hyvinvointialuetta, ei yksittäistä kuntaa tai seutua. Silti on demokratian näkökulmasta suotavaa, että valtuuston jäsenet olisivat alueen eri puolilta. Valtuustot päättävät kaikkia ihmisiä jossain vaiheessa elämää koskevista tärkeistä asioista.

Uusimmat

Fingerpori

comic