Mielipiteet

Hyvinvointialueiden valtuustot – mitä niillä tehdään? Kanta-Hämeen hyvinvointialueen valtuustossa tulee olemaan jatkuvaa kädenvääntöä resursseista Forssan seudun ja Hämeenlinnan välillä

Hyvinvointialue vastaa alueen sote-palveluista. Kuva: Soile Toivonen / HäSa
Hyvinvointialue vastaa alueen sote-palveluista. Kuva: Soile Toivonen / HäSa

Sekä Hesarin politiikan toimittaja Marko Junkkari (7.11) että Forssan Lehdessä Rafael Hellsten (9.11) ovat pohtineet tulevien hyvinvointialueiden valtuustojen vaalia siitä näkökulmasta, keitä pitäisi valtuustoon valita. Junkkari nosti esiin sen, että puolueiden puheenjohtajien ehdokkuus nostaa kenties vaalien äänestysaktiivisuutta, mutta hän näki tässä myös ongelmia. Hellsten taas pitää sote-ammattilaisia ja järjestöjen edustajia parhaina ehdokkaina.

Mitkä sitten ovat aluevaltuustoon valittavien vaikutusmahdollisuudet kuntayhtymäkokemusten perusteella? Äkkinäinen vastaus on, että aika heikot, rohkenen sanoa, että hiljaista porukkaa oli; parhaimmillaan muutamat valtuutetut tekivät jonkun kysymyksen, mutta ei juuri muuta.

Mutta entäs jos kyse onkin siitä, että kuntayhtymien valtuustoihin on aika usein valittu henkilöitä, joilla ei ole juuri kokemusta muusta yhteiskunnallisesta toiminnasta – ovatko monet olleet puolueen ”kakkosketjua”?

Tässä kontekstissa kiireiset puoluejohtajat ja kansanedustajat ovat erilainen ryhmä, tottuneita esiintymään ja tuomaan esille oman näkemyksensä. Heillä on varmasti myös laaja näkemys sote-asioista yleensä eduskunnan kautta, mitä vasten Kanta- Hämeen hyvinvointialueen asiat tietysti asettuvat. Vasta aika näyttää, miten edellä mainitut ehdokkaat – ja kenties tulevat valtuutetut – käytännössä ehtivät paneutumaan hyvinvointialueensa päätettäviin asioihin ja ennen kaikkea osallistumaan myös kokouksiin, minkä pitäisi olla keskeinen valinnan kriteeri.

Asiantuntemusta varmaan on myös kaikilla tulevilla valtuutetuilla ainakin esimerkiksi siinä, montako terveysasemaa Lounais-Hämeessä on, joka kunnassa yksi tai sitten vähemmän. Palveluverkkoon liittyvistä asioista Junkkarikin kirjoittaa. Voikin ennustaa, että Kanta-Hämeen hyvinvointialueen valtuustossa tulee olemaan jatkuvaa kädenvääntöä resursseista toisaalta Forssan seudun ja toisaalta Hämeenlinnan välillä.

Toisaalta, aluksi aluevaltuustot eivät päätä rahoista, koska ne tulevat suoraan valtiolta, vuosina 2023 ja 2024 täyskatteisesti, mutta sitten vain 80 % palvelutarpeen arvioiduista menoista. Lisärahoitusta voi saada, jos myönnetty rahoitus vaarantaa palveluiden järjestämisen. Tämä voi turhauttaa alueelta valittuja luottamushenkilöitä ja johtaa siihen, ettei kokouksia pidetä riittävän tärkeinä.

Hyvinvointialueiden talouden keskeinen kysymys onkin maakuntavero. Vasemmistoliitto ja Vihreät kannattavat sitä, mutta Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko toppuuttelee vielä koko kysymystä – päätetään myöhemmin. Tämä rahoituspuoli ilman muuta rajoittaa merkittävästi valtuutettujen pelivaraa, kun ylimpänä päättäjänä on valtiovarainministeriö. Toisaalta ehkä ero rahoitusmallien välillä ei ole suuri, sillä nähtävissä on joka tapauksessa vain niukkuuden jakamista. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina on kiinnittänyt twitter-kirjoituksessaan (21.3.21) huomiota siihen, miten ennen maakuntaveron säätämistä tulisi hankkia käyttäjä- ja päättäjäkokemuksia. Hänen ehdotukseensa on helppo yhtyä.

Media pitää jatkuvasti esillä ensi vuoden alussa pidettäviä maakunnallisia vaaleja, mikä aktivoi äänestäjiä. Toisaalta kyselyjen mukaan monet kokevat vaalit kuitenkin etäisiksi, joten äänestysprosentti voi olla EU-vaalien tasolla.

Uusimmat

Fingerpori

comic