Mielipiteet

Ilmastotoimettomuus suurin uhka

Matti Hirvonen penäsi taannoin (FL 12.1.2020) kuluttajansuojaa perättömille ilmastoväitteille. Hänen mielestään asiaa voi verrata terveyspalveluihin ja -tuotteisiin, joiden markkinointi saatiin kuriin lainsäädännöllä. Ilmastohuoli antaa tilaa kaikenlaiselle markkinoinnille, josta osa on tosiaan silkkaa viherpesua vailla katetta. Ilmastonmuutos myy.

Kriittisyyttä ja tutkittua tietoa tarvitaan. Erilaisia laskureita esimerkiksi hiilijalanjäljen mittaamiseen on viime vuosina julkaistu useita. Kuluttajaa kehotetaan kriittisyyteen oman käyttäytymisensä ja elämänvalintojensa suhteen. Monimutkaiselta tuntuvan asian edessä on houkuttelevaa sulkea korvat ja olla tekemättä mitään, mihin ei velvoiteta. Euroopan Unionilta ja valtionjohdolta toivotaan selvää signaalia, konkreettisempaa “keppiä” tai “porkkanaa”.

Hirvosen mielestä kasviksia markkinoidaan katteettomasti ilmastotekona, vaikka kotimainen liha ansaitsisi lisähuomiota. Globaalista ilmastonäkökulmasta kasvisten alkuperällä tai pakkaamisella ei juuri ole merkitystä. Muovipakkaus jopa vähentää ruokahävikkiä, jos kyseessä on pehmeä hedelmä, joka irtomyynnissä lommoutuu ja pilaantuu. Poikkeuksena ovat helposti pilaantuvat sesongin tuoretuotteet, jotka kuljetetaan lentokoneella. Niiden hiilijalanjälki on merkittävä.

Kasvisruoka on makuasia, muttei ilmastonäkökulmasta kuitenkaan mielipideasia. Eläinkunnan tuotteiden ilmastovaikutus (hiilidiokdisiekvivalentteina) on paljon suurempi kuin kasvisten. Härkäpavun ja nyhtökauran kaltaiset kotimaiset innovaatiot ovat osoittaneet, että kotimainen kasvisruoka myös myy. Terveellisyydestä, eettisyydestä ja lähiruuasta keskusteltaessa painottuvat osin eri asiat kuin ilmastokeskustelussa.

Omat havaintoni tukevat sitä, että suurin osa ihmisistä ei ole valmis muuttamaan omaa elämäntapaansa kovin radikaalisti. Moni kuitenkin miettii jo kaksi kertaa vapaa-ajalla lentämisen välttämättömyyttä, ympäristöystävällisempään autoon vaihtamista tai uuden kodin lämmitysmuotoa.

Hirvosenkin siteeraama Sitra on laatinut listan 100 fiksusta arjen teosta sen mukaan, miten ne vaikuttavat ilmastonmuutokseen. Teot jaetaan vaikutukseltaan pieniin, keskisuuriin ja suuriin. Ruoka, asuminen ja liikkuminen ovat isoja arjen tekoja. Nämä valinnat vaativat omassa elämässä myös suurimmat uhraukset ja ponnistelut. Oma talous ja ajankäyttö ratkaisevat. On helpompi valita lomamatkalla enemmän kasvisaterioita kuin jättää koko lomamatka tekemättä. Se on ehkä pientä, mutta suunta on oikea. Mitä hyötyä kenellekään on siitä, että pieniä tekoja väheksytään?

Koulutukseni kautta olen seurannut ympäristökeskustelua 1990-luvun loppupuolelta saakka. Tuona aikana on tapahtunut iso muutos. Millenniaalit eivät muista aikaa, jolloin ilmastonmuutoksesta ei olisi puhuttu. Jokainen ihminen tarvitsee tunnetta siitä, että kuuluu joukkoon, hallitsee elämäänsä ja että omalla toiminnalla on vaikutusta. Nuoremme ja me vanhemmatkin tarvitsemme Atte Ahokkaan ja Greta Thunbergin kaltaisia esikuvia, jotka toimivat omalla esimerkillään tärkeänä pitämänsä asian puolesta. Vaikuttamisen arvoisia asioita on maailmassa monia. Ilmastotoimettomuus on kuitenkin suurempi uhka kuin mitkään “pienet” tai “merkittävät” ilmastoteot.

Uusimmat

Näkoislehti

2.7.2020

Fingerpori

comic