Mielipiteet

Israelin alueliitoksista

FL:ssä oli 14.6.2020 Vilma Romsin näkökulma ”Viimeinen naula arkkuun” koskien Yhdysvaltain presidentti Trumpin rauhansuunnitelmassa esitettyjä Länsirannan alueliitoksia (30% alueesta) Israelin valtioon ja itsenäisen palestiinalaisvaltion perustamista. Artikkelissa oli mielestäni virheitä ja puutteita. Ainoa viittaus Israelin itsenäisyyttä edeltäneeseen aikaan oli maininta, että ennen v. 1948 nykyisen Israelin, Länsirannan ja Gazan kaistan alue tunnettiin Palestiinan brittiläisenä mandaattina.

Nykyisen Israelin valtion syntyyn liittyy keskeisesti San Remon päätöslauselma, josta tuli tänä vuonna 26.4. kuluneeksi 100 vuotta. Se on Israelin valtion tärkein perustava asiakirja. Siinä todetaan, että juutalaisella kansalla oli oikeus jälleen perustaa kansallinen kotimaa omaan esi-isiensä maahan Israeliin. San Remon päätöslauselma antoi maata myös arabeille ja siten muodostettiin uudet valtiot Syyrian, Irakin ja Libanonin alueille.

Kun muilla mandaattialueilla maa annettiin niiden alueiden asukkaille, niin Britannian Palestiinan mandaattialueella vain juutalaisille annettiin poliittiset oikeudet ja valtiollisuus; muille kansoille kansalaisoikeudet ja uskonnolliset oikeudet. Nämä juutalaisten oikeudet maahan Kansainliitto tunnusti 1922 ja ne siirtyivät 1946 YK:n peruskirjan artiklaan 80, joka takasi juutalaisen kansan oikeuksien säilymisen Palestiinan mandaattialueeseen senkin jälkeen, kun mandaatti päättyisi. Israel ei ole miehittäjä, koska se ei ole ottanut haltuunsa eikä pidä tälläkään hetkellä hallussaan toisen valtion maa-alueita.

Israelilla on pätevät, historiaan ja kansainväliseen oikeuteen perustuvat vaateet Länsirantaan – historiallisilta nimiltään Juudeaan ja Samariaan ja Jordanjoen laakson juutalaisyhteisöihin. Nämä vaateet pitää ottaa huomioon mahdollisen rauhanprosessin jatkuessa Israelin ja palestiinalaishallinnon välillä. Se, että kieltäydytään nimittämästä ”Jordanin länsirantaa” Juudeaksi ja Samariaksi, on esimerkki historian väärentämisestä, koska silloin juutalaisten historiallinen yhteys Juudeaan ja Samariaan kielletään.

Konteksti ratkaisee. Juutalaisia kutsutaan juutalaisiksi, koska he ovat kotoisin Juudeasta (alkuperäinen Juudan kuningaskunta). Nimet Juudea ja Samaria muutettiin Länsirannaksi, kun Jordania 1949 laittomasti miehitti ne, jota kesti 19 vuoden ajan. Jos juutalaisten historiallinen yhteys Juudeaan ja Samariaan kielletään, sitä voidaan pitää sotarikoksena, ja niin on valitettavasti tehty heille aikaisemminkin. Kun roomalaiset suorittivat kansanmurhan puhdistamalla etnisesti Jerusalemin ja Juudean juutalaisista 70 jKr, he eivät ainoastaan tappaneet juutalaisia, vaan halusivat pyyhkiä pois kaikki historialliset yhteydet ja muistot juutalaisten elämästä tällä alueella. Siksi he nimittivät sen ”Palestiinaksi” juutalaisten perivihollisten filistealaisten mukaan.

Itsenäistä Palestiinan valtiota alueella ei ole ollut milloinkaan olemassa ja palestiinalaisarabit alkoivat löytää kansallista identiteettiään vasta v. 1967 havaittuaan, etteivät arabivaltiot kyenneet voittamaan Israelia aseellisessa taistelussa.

Israelin oikeus omaan maahansa on lopultakin vahvemmalla perustalla kuin kansainväliset sopimukset. Sen omistusoikeus maahansa on kirjattu Raamattuun, jota se on asuttanut yli 3000 vuoden ajan. Jerusalem ei ole koskaan ollut kenenkään muun kuin Israelin pääkaupunki.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti