Mielipiteet

Januskasvoinen nationalismi

Nationalismia on monta eri sorttia. Erot nousevat esiin erityisesti kansakunnan käsitteen määrittelystä. Teoriat jaetaan karkeasti kolmeen koulukuntaan: Primordialismin mukaan ihminen syntyy ikiaikaiseen kansakuntaan samalla tavoin kuin hän syntyy perheeseen. Etnosymbolismi painottaa etnistä ja kulttuurista taustaa. Modernismin mukaan kuulumme kansakuntaan, koska miellämme kuuluvamme siihen.

Kansakunnan idea on varsin nuori historiallinen keksintö. Suomen kansakunta leivottiin kasaan Ruotsin ja Venäjän rajamaakunnan heimoista 1800-luvulla. Globaalin perspektiivin kansallisuusaatteen kehittymisestä saa Benedict Anderssonin kirjasta ”Kuvitellut yhteisöt – nationalismin alkuperän ja leviämisen tarkastelua”.

Ernst Renanin vuonna 1887 pitämä kuuluisa puhe ”Mitä on kansakunta?” oli jo lähellä modernia ajattelua. Kansakunta on kuvitteellinen yhteisö, koska sen jäsenet eivät voi tuntea useimpia muita, mutta kaikkien mielessä elää kuva heidän jakamastaan yhteydestä. Renan viittaa tähän kuvitteelliseen yhteyteen kirjoittaessaan: ”Kansakunnan ydin on siinä, että kaikilla yksilöillä on paljon yhteistä, ja siinä, että he ovat myös unohtaneet kaikenlaista.” Esimerkki tästä unohtamisen tärkeydestä Suomen historiassa oli, kun lahtarit ja punikit puolustivat yksissä tuumin maamme itsenäisyyttä.

Yhtenäisyyteen liittyy myös keskinäinen luottamus ja sen mahdollistama sopimisen kulttuuri. Nyt tämä yhtenäisyys on vaarassa. Persujen populistinen nationalismi on jonkinlaista primordialismin ja etnosymbolismin sekoitusta ja siitä sikiävää muukalaisvihaa, kansallisiin poteroihin kaivautumista, globaalien ongelmien vähättelyä ja tieteellisten tutkimustulosten mielipiteiksi väittämistä.

”Populistit! Olette pilkanneet vakavaa keskustelua. Olette vuosia kaataneet niskaamme valheita ja vihaa. Me olemme sallineet sen liian pitkään, sillä olemme olleet yllättyneitä, tyrmistyneitä ja kauhistuneita siitä, miten matalalle olette vajonneet. Olette venyttäneet pinnaamme liikaa, ja nyt se on katkennut.” Näin julistaa Kari Enqvistin kolumnin (YLE 20.1.2020) mukaan Italian Sardiinien facebook-sivu. Suomessa Sardiinit ovat muuttuneet Silakoiksi. ”Sardiinien tapaan Silakat eivät periaatteessa vastusta ketään. Tavoitteena on muuttaa keskustelun tehdasasetuksia.Tämä on uutta ja tervetullutta.” sanoo Enqvist.

Itse asiassa kaikki kulttuuriset muodosteet ja käsitteet matematiikkaa myöten ovat kuvitteellisia; ikuisten ideoiden Platonin taivasta ei ole olemassa. Kuten esitin ”Forssalainen kulttuurivallankumous” otsikoidussa kirjoituksessa (FL 30.10.2019), jokaisella meistä on maailmasta subjektiivinen malli, jolla ajattelemme. Vaikka käymme kommunikoidessamme jatkuvaa intersubjektiivista merkitysneuvottelua, on meillä käsitteistämme korkeintaan vain likimain yhtenevä käsitys. Järkevän yhteistoiminnan edellytys on, että ymmärrämme ainakin faktat mahdollisimman yhdenmukaisesti.

Tekoälytutkija Timo Honkelan kirja Rauhankone ehdottaa tekoälyn ja koneoppimisen valjastamista tuottamaan ihmisille hyvää eli avustamaan meitä näissä merkitysneuvotteluissa.

Sananvapaus on demokratian edellytys.

Siksi erilaisia mielipiteitä tulee sietää. Mielipiteet pitäisi kuitenkin perustella tutkitulla tiedolla eikä mielipiteitä ja faktoja tulisi ainakaan tahallisesti sotkea.

 

Uusimmat

Näkoislehti

25.11.2020

Fingerpori

comic