Mielipiteet

Juhla ja juhannus

Valon ja keskikesän “juhla ja juhannus” on kulttuuriperinnöllisesti pitänyt sisällään satamäärin uskomuksia ja taikoja, joita edelleenkin Muumien Niisku-neidin tapaan kaivon vesikalvoonkin katsomalla uskomuksen mukaan pitäisi ilmestyä sulhon kuva, kun vain oikein jaksaa katsoa ja katsoa.

Seitsemän sortin kukkia on keräilty tyynyjen alle neitojen kirmaillessa alastomina ruispelloissa sulhojen toivossa, mikä saattaa kuin saattaakin edesauttaa lopulta sulhojenkin ilmaantumisia.

Juhannussauna on jo itsessään luku sinänsä, sillä juhannussaunomiseen liittyy niin monia uskomuksia ja taikoja kuten esimerkiksi saunavastan heittäminen saunan katon yli, jolloin vastan tyven osoittamasta suunnasta sulhon pitäisi ilmaantuman. Tyven osoittaessa kirkolle päin tietää se kuolemaa!

Kokkoa poltellaan taasen tarpeestamme suojautua ja puhdistautua tulen voiman avulla, joka suojaa niin juhlivaa kansaa kuin myös navetan karjaa pahoilta hengiltä. Ruotsin puolella kokkoa poltetaan yleensä jo vappuna mutta pohjoisessa Ruotsissa kokko kuuluu myös juhannuksen juhlintaan.

Juhannussalko (Majstång) nostetaan pystyyn juhannusaattona suomenruotsalaiseen kulttuuriin kuuluvana merkittävänä juhannusjuhlan osana. Salon ympärillä kukkaisseppelepäiset (blomsterkrans) kansallispukuihinsa pukeutuneet neidot / naiset tanssivat kansallispukuisten kavaljeeriensa vieminä keskikesän yöttömässä yössä.

Juhannusviinakset sahdinpanemisineen juhlintaa varten ovat taasen sekoittaneet monien päät seurauksina murhenäytelmiä pahoinpitelyineen, rattijuopumuksineen ja hukkumisineen, joita ilmankin keskikesän yöttömän yön juhlaa voinee itse kukin tahoillaan ja tavoillaan juhlia ja juhlistaa!

Raimo Rönkkö

“Rutakon Kojjootti”


Uusimmat