Mielipiteet

Jumalaton uskontotiede vapahtaa

Kognitiivinen uskontotiede yhdessä kognitiivisen neurotieteen kanssa naturalisoi pian uskonnolliset kokemukset ilman yliluonnollisten oletusten tarvetta.

Filosofi Daniel C. Dennett vaati kirjassaan ”Lumous murtuu – Uskonto luonnonilmiönä”, että uskonnolta on riisuttava sitä ympäröivä salamyhkäinen lumous, jotta ilmiö voidaan kuvata järkiperäisesti.

Pascal Boyerin luoma ja myös Ilkka Pyysiäisen kannattama uusi paradigma, kognitiivinen uskontotiede on mullistanut uskontotieteen. Sen keskeisellä teorialla, intuitionvastaisella representaatiola on merkittävä asema uskonnollisten uskomusten, halujen ja intentioiden kuvauksissa.

Uskonnon ja kognition suhteita voidaan nyt jäsentää sekä representaatioiden että intentionaalisen systeemin toiminnallisten ominaisuuksien avulla. Tiivistäen sanottuna kognitiivinen uskontotiede kytkee kulttuurisia kategorioita kognitiivisiin.

Kognitiivinen neurotiede puolestaan luo yhteyksiä kognition tasolta neuraaliselle tasolle ja se, miten kognitiivinen kyky neuraalisella tasolla toteutuu, on aktiivisen tutkimuksen kohteena.

Mielen mekanismien tuottaman tietoisuuden erilaiset koetut vahvuudet ”perstuntumista” vakuuttuneisuuden kautta uskonnollisiin uskomuksiin ovat saman skaalan eri arvoja.

Koko kulttuuri sisältäen myös uskonnot ja muun esoteerisen hömpän on olemassa vain ihmisten mielissä. Yksilöpsykologisen tason yläpuolella ei ole kulttuurisia systeemejä.

Aktiivisina eli ajattelua tuottavina merkitystenkantajia on vain subjektiivisissa mielissä. Muualla ne ovat joko passiivisia tallenteita tai reaaliaikaista kommunikaatiota.

Jaettu kulttuuri on siten vain subjektiivisten mielten horisontti, josta kullakin yksilöllä on oma subjektiivinen käsitys. Ilman subjektiivisia mieliä kulttuurista on olemassa vain merkityksettömiä jälkiä; kuten materian muodosteita, väriläiskiä kankaalla ja mustetahroja paperilla.

Kulttuuri redusoituu psykologiaan, psykologia neuraalisiin prosesseihin, neuraaliset prosessit biologiaan, biologia biokemiaan, biokemia kemiaan ja kemia fysiikkaan. Vastaavasti kukin alempi taso emergoituu ylemmän tason systeemiksi siten, että alempaan tasoon kehkeytyy uusi ylemmän tason prosessit mahdollistava rakenne.

Tieto marginalisoi uskonnolliset ja esoteeriset ainekset. Uskontotiede keskittyy jatkossa vain empiirisesti tutkittavissa oleviin kysymyksiin. Uskontojen hybridisaatio eli hajoaminen ja sekoittuminen ideologioihin pelkistää ne vain maailmankuvallisten ainesten osajoukoksi. Tieto vapahtaa uskontojen ikeestä.

Myönteistä kehitystä vastustavat kuitenkin vahvat voimat. Uskonnot ja esoteeriset liikkeet levittävät yhä lonkeroitaan lähelle ja kauas. Tämän hömpän levitystä edistetään salakavalasti myös tieteen, taiteen ja demokratian kaapuun kätkeytyen.

Yliopisto levittää esoteeristä ajattelua: ”Esoteerisuus kuuluu moderniin kulttuuriin” (FL Plussa 22.5.2020). Juttu kertoo mm. Turun yliopiston Uuden etsijät -hankkeesta; pseudotieteestä.

Ulkoministeriö tukee uskonnon levitystä: ”UV-uutinen: Lähetysseura etsii mahdollisuuksia vahvistaa uskonnonvapautta ulkomailla” (Uskonnonvapaus.fi 30.4.2020). Uutisesta ilmenee, että ulkoministeriö on antanut kyseisen hankkeen Suomen lähetysseuran toteutettavaksi. Eikö tässä nyt pantu pukki kaalimaan vartijaksi? 

Uusimmat

Näkoislehti

8.7.2020

Fingerpori

comic