Mielipiteet

Kaikki voittivat, kun punakapina kukistettiin – Julkisuus keskittyy vain vankileireihin

Latovainion ja Jänhijoen punakaartilaisia. Kuva: Lounais-Hämeen museo
Latovainion ja Jänhijoen punakaartilaisia. Kuva: Lounais-Hämeen museo

Tietokirjailija Unto Kiiskinen viittaa (FL 9.4.) Ukrainaan ja kysyy, miksi ”suuremmista julmuuksista ” ei puhuta ja asia rajataan vain Venäjään ja kertoen samalla Suomen punaisten kohtelusta.

Venäjä/N-liitto ovat tässä erityistekijöitä: Stalinin ajan uhriluvuksi on laskettu 24 000 000! Esimerkki Suomesta 1700-luvun alusta Isonvihan ajalta: kasakat ripustivat naisia nilkoista roikkumaan ja hakkasivat heitä lyijypiiskoilla, laskivat maahan ja sokeuttivat kaatamalla silmille kuumaa öljyä!

Kiiskinen unohtaa aina johdonmukaisesti vuoden 1918 väkivallan aloittajan: Suomen punaisen kaartin, joka aloitti aseellisen hyökkäyksen omaa kansaa vastaan Leninin ja Stalinin agitoimana ja näiden aseet heille toimittaen! Kyse oli Sdp:n pienestä klikistä, tulevista kommunisteista, joista tuli paha riesa tähän päivään saakka. Jatkosodan jälkeen Skp:n peitejärjestöksi perustettiin Skdl, joka yhdessä Skp:n kanssa liitettiin nykyiseksi Vasemmistoliitoksi.

Suurimpiin valtiomiehiimme kuuluva Väinö Tanner vastusti jyrkästi punakapinaa pitäen sitä moraalittomana tekona omaa kansaa vastaan. Sdp:n eduskuntaryhmäkään ei asiaa käsitellyt.

Punakapina oli aivan valtava onnettomuus, jossa menehtyi noin 55 000 ihmistä; yleensä unohdetaan ne yli 20 000 punapakolaista, jotka Stalin teloitti NL:ssa. Kapina oli vallankumousyritys ja valtiopetos.

Suomi oli 1917 maailman demokraattisimpia maita; naisetkin pääsivät jo 1906 eduskuntavaaleissa äänestämään, toisena maailmassa ja saivat ensimmäisenä maailmassa (!) vaalikelpoisuuden. Valituksi tuli mm. Jokioisten Miina Sillanpää, josta tuli Suomen ensimmäinen naisministeri Tannerin vähemmistöhallituksessa v. 1926!

Kapinan syyksi on sanottu ruokapulaa. Unohdetaan, että Suomen viljasta tuotiin 60 % ulkomailta, lähinnä Venäjältä. Kapina sulki tuonnin, punaiset saivat jonkin verran. Kevään 1917 maatalouslakot olivat ”omaan jalkaan ampumista”, kun estettiin isäntiäkin kylvämästä. Säätkään eivät suosineet. Suomen maatalous oli lähinnä maidontuotantoa ja voin valmistusta. Voita vietiin Pietariin ja Englantiin.

Työväestön vaatimukset, 8 tunnin työaika ja uusi kunnallislaki (takasi köyhien pääsyn äänestämään kunnallisvaaleissa) tulivat voimaan jo marraskuun lopussa 1917!

Torppariasiaa on tutkinut paljon yhä hyvin aktiivinen Viljo Rasila, 96. Hän on torpparin poika Ypäjän Varsanojalta. Viljo pääsi Yhteiskunnalliseen korkeakouluun kansakoulupohjalta pääsykokeen perusteella. Tämä muuttui Tampereen yliopistoksi. Eläköityessään Viljo oli yliopiston Suomen historian professori ja yliopiston vararehtori!

Suomen ainoan laillisen hallituksen senaatin joukkoihin kuuluivat Saksassa koulutetut jääkärit, suojeluskuntalaiset ja isona osana vuoden 1878 asevelvollisuuslain nojalla riviin kutsutut. Heidän tehtävänsä oli ajaa maasta pois venäläiset sotilaat, joita majaili täällä tammikuussa arvioilta 45 000 – 70 000. Osa näistä avusti punaista kaartia.

Suomi itsenäistyi tosiasiassa vasta keväällä 1918, kun venäläiset oli ajettu maasta ja turmiollinen punakapina oli kukistettu. Akateemikko Eino Jutikkalan sanoin: ”kansakunnan itsenäistymisessä on vaikea askel itsenäisyysjulistuksesta ja itsenäisyyden vakiinnuttamiseen. Suomen historiassa tämä askel on Vapaussota”.

Eli: kaikki voittivat, kun punakapina kukistettiin.

Uusimmat

Fingerpori

comic