Mielipiteet

Kaikkien eläinten jalostuksessa haetaan vain ihmisen etua, ei eläinten

Kuva: Esko Tuovinen
Kuva: Esko Tuovinen

FL16.2. Pentti Kaunisto esitti muutamia kysymyksiä. Aluksi kaksi korjausta hänen kirjoitukseensa. Henkilö, jota lainattiin kirjoituksessa, on Elisa Aaltola, FT Turun yliopisto. Kirjan” Me ja muut eläimet” on kirjoittanut Elisa Aaltola ja Birgitta Wahlberg. Sitten vastaukset:

Kantani kaikkeen eläinten jalostukseen on kielteinen. Jalostuksessa haetaan ihmisen etua, tuotantoeläinten kohdalla tämä tarkoittaa kaiken tuottavuuden lisäämistä äärimmilleen.

Koirien jalostus on mennyt äärimmäisyyksiin ja siihen olisi pitänyt puuttua jo ajat sitten. Ihmisen halu ”luoda” jotain, mitä ei alun perin ole ollut olemassakaan, tuottaa eläimille suurta kärsimystä. Ihminen ”luo” vieraslajeja, jotka eivät sovi biodiversiteettiin eikä ota huomioon lainkaan eläimen etua.

Se, että koiranjalostus on juurikin Aaltolan kuvailemaa eläinrääkkäystä, ei sulje pois mainittujen nautojen kärsimyksiä sen enempää kuin muidenkaan ihmisen vaikutuspiirissä olevien eläinten.

Koirien erilaisten ja eritasoisten ruokien viidakosta on löydettävä se omalle koiralle sopiva laadukas ruoka, joka täyttää juuri hänen ravitsemustarpeensa. Myös Suomessa on joitakin kuivamuonaa valmistavia tehtaita. Kaikki purkkiruoka tulee ulkomailta. Erilaisissa puruluissa löytyy myös hirven nahkainen versio, joka sopii useimmille koirille. On muistettava, että eläimen hyvinvointiin kuuluu aina paljon muutakin kuin ruoka.

Koira ei ole kasvissyöjä. On tosin tehty joitakin tutkimuksia, joissa on saatu viitteitä siitä, että riittävän pieneksi pilkotut hiilihydraatit ja proteiinit, jotka ovat kasviperäisiä, sopisivat koiralle.

Nautojen domestikaatio alkaa jo n. 8000eaa. Nautaa jalostetaan edelleen koko ajan. Tuntuu ,että pyrkimyksenä on saada aikaan jonkinlainen elävä kone, jonka tuotantokyvyllä ei ole rajoja. Jos verrataan siihen, millainen nauta alun perin on ollut, niin kyllä, navetat ovat täynnä sairaita vieraslajin edustajia.

Vielä pari sanaa rescuekoirista. Aaltola on monen muun tavoin adoptoinut koiransa, kuten Kauniston kirjoituksessa mainittiin. Adoptio on aina syytä toteuttaa luotettavan järjestön kautta ja huolellisen harkinnan jälkeen. Se pelastaa aina yksilön niistä kurjista oloista, joissa koirat lähtömaissaan elävät.

Jos on syystä tai toisesta huolissaan rescuetoiminnasta, voi asioista ottaa selvää järjestöjen kautta. Myös taloudellinen tuki, jolla rahoitetaan mm. sterilointeja, vähentää tehokkaasti koirien kokemaa kärsimystä.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti