Mielipiteet

Kaivos tulee, oletko valmis?

Forssan Lehdessä oli hiljattain iso artikkeli, joka koski mahdollisia kaivoksia, joita Lounais-Hämeeseen suunnitellaan. Haluan esittää muutaman lisäkysymyksen, joita artikkelissa ei käsitelty juuri ollenkaan.

Ensiksikin kaivosteollisuutta perustellaan saatavilla työpaikoilla. Mutta ei ole mitään takeita, että työpaikat tulisivat suomalaisille. Joitain vuosia sitten Forssaan rakennettiin muistaakseni Fingridin yksikköä ja lähes kaikki työntekijät olivat Italiasta. Siitä ei paikallinen talous saanut yhtään lisää verotuloja. Mikään ei takaa, että tällä kertaa suomalaisten osuus olisi sen korkeampi. Itse kaivosyhtiön voitoista valtio tai kunta saavat vain häviävän pienen osuuden. Niiden toivossa kaivosta ei ainakaan kannata perustaa.

Toiseksi on syytä kysyä, kuinka suuri tappio kaivos olisi taloudellisesti Lounais-Hämeen matkailulle. On laskettu, että luontomatkailuun sijoitettu euro antaa kymmenkertaisen hyödyn paikallistaloudelle. Tammelassa sijaitsevat kansallispuistot ovat monien tiedossa ja yhä useampi ihminen lähtee pääkaupunkiseudulta myös Hämeeseen. Kuinka paljon paikallistalous häviäisi matkailutuloja, jos kaivos perustetaan Torronsuon nurkalle? Onko kukaan laskenut ja arvioinut tämän taloudellisen tappion suuruutta?

Ja kolmanneksi, entäs kaivoksen päästöt? Jokainen tietää Talvivaaran katastrofin. Meitä paljon lähempänäkin Orivedellä paikallinen kaivos on tappanut päästöllään läheiset järvet. Kuka korvaa, jos Torronsuon kansallispuisto tai pohjavedet saastuvat ja menevät pilalle? Tähän asti lasku on Suomessa kaatunut veronmaksajien eikä kaivosyhtiöiden syliin. Ja Talvivaarassa ei vieläkään ole tehty mitään saastuneiden alueiden korjaamiseksi. Ei ole oikein, että voitot menevät saastuttajien taskuun, mutta tappiot jaetaan kaikille. Kuntien pitäisi saada riittävät vakuudet, että saastuttaja maksaa ja siivoaa jälkensä.

Ja lopuksi, itse kukin lounaishämäläinen voi miettiä, että jos Torronsuon reunalle perustetaan neliökilometrien kokoinen avolouhos, niin kuinka paljon siitä nousee ilmaan kivipölyä räjäytysten vuoksi ja kuinka paljon lähellä oleva maaperä imee itseensä liuottamisessa käytettäviä myrkkyjä. Lähistöllä asuvat ihmiset saavat tästä autuudesta oman osuutensa ja tuulen mukana pöly leviää kilometrien säteelle. Kaivos on toiminnassa ehkä kolmekymmentä vuotta ja sen jälkeen jäljellä on ikiajoiksi pilattu maa.

Haluaako Lounais-Häme profiloitua matkailun ja puhtaan luonnon keitaana vai raskaan teollisuuden etuvartiona? Haluavatko paikallispoliitikkomme uhrata suurimmat matkailuvalttinsa ja puhtaan luontonsa kaivoksen tuomien muutamien kymmenien vuosien tuomien työpaikkojen vuoksi?

Uusimmat