Mielipiteet

Kansallismaisemia

Albert Edelfeltin maalaus ’Kaukolan harju auringonlaskun aikaan’ sai syksyllä laajaa julkisuutta, kun siitä löytyi uusi vedos. Saarenb kartanon vävy viihtyi Tammelassa ja teki täällä muitakin kuuluisia teoksia, kuten Portaan maisemissa maalattu ’Veräjällä’.

Toinen kuuluisa Kaukolan harju -aiheinen maalaus on Magnus von Wrightin ’Näköala Kaukolan harjulta’. Hänelläkin oli yhteyksiä Saaren kartanoon. Veljensä Ferdinand on maalannut Suomen ehkä tunnetuimman taulun ’Taistelevat metsot’.

Edelfelt oli sivistynyt ja Eurooppaa paljon kiertänyt taiteilija, yksi Suomen kuuluisimmista. Teosten, kuten ’Kristus ja Matleena’ ja ’Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä’ voi kuvitella saaneen ehkä vaikutteita Tammelankin maisemista. Edelfeltin maalauksia löytyy Ateneumin lisäksi mm. Ranskan valtioin kokoelmista ja Pietarin Eremitaasista.

Näkymää Kaukolan harjulta voi ihailla vaikkapa näkötornista, jota nyt remontoidaan. Kulkuyhteys tornille ja polun sekä parkkipaikan yleinen ilme kaipaavat kohennusta. Vaikeakulkuinen jyrkkä juurakkonousu vierellään hutera kaide polun alkupäässä estävät heikompijalkaisten nousun maisemia ihailemaan.

Tuttuja maisemia kannattaa katsella joskus myös satunnaisen matkailijan silmin. Vaatimaton ’Avoinna’-kylttinen ei avaudu ainakaan ulkomaalaiselle turistille. Lahopökkelöitä pitää jättää, mutta katkenneet oksat ja moottorisahalla poikkihuiskatut pikkupuut polun varressa voisi kerätä puiston nuotiopaikalle polttopuiksi.

Kesäaikana puiston läpi kulkeva liikenne on vilkasta. Jokainen alueelle pysähtyvä lisää kohteen tunnettavuutta jättäen myös euroja paikkakunnalle. Matkailumessuille osallistuminen maksaa, mutta ”viidakkorumpu” on ilmainen ja tehokas viestintäväline.

Suomalaisuuden pohja luotiin 1800-luvulla. Edelfeltin lisäksi silloin eli useita merkittäviä kulttuurivaikuttajia. Monella heistä on oma liputuspäiväkin. Keitähän tästä ajasta muitetaan sadan vuoden kuluttua nostamalla lippu salkoon.

Uusimmat

Näkoislehti

24.11.2020

Fingerpori

comic