Mielipiteet

Kaukolan pyhät paikat

Forssan Lehdessä oli 28.3. kirjoitus seudun pyhistä paikoista.

Olen ollut mukana Saaren koulun historiapiirissä, jota piti opettaja Heikki Karvonen. Siitä innostuneena olen seurannut kotikylääni Kaukolaa koskevia tutkimuksia. Seudulle on tultu – ainakin käymään – joskus 3500–1500 vuosien aikana eKr, sillä silloin veneitä tehtiin siihen malliin kuin Saaren kansapuistossa on näytteillä museoituna.

Samaan aikakauteen liittyy löydetty kivikirves ja kvartsi-iskokset Kaukolanharjun loivalla lounaisrinteellä Yrjölän talon kohdalla, todennäköisesti siinä onm ollut kylän tontti.

Saaren puolella salmea on korkea mäki nykyisen talouskeskuksen kohdalla. Siellä on ollut kouvon alusta eli karhun palvontapaikka. Sinne on rakennettu kirkko eli saarnahuone halkaistuista tai vain pienistä puista pystyyn kehään ilman perustusta tehty rakennelma eli ilmeinen pyhä paikka ns. pakanuuden aikana ja sittemmin kristinuskolle pyhitetty paikka.

Historiapiiriläisten kanssa tiesimme, että myös toisella puolella kylää umpimetsässä Pyhäjärvestä kaakkoon, kylän tontista etelään on uhrilehto.

Todennäköisesti kristinusko vain hitaasti työnsi tieltään vanhaa kansanuskontoa. Kaukolaiset menivät sinne piiloon uhraamaan ja harjoittamaan vanhaa uskoaan. Tämä on tietenkin vain arvelua ja johtopäätösten tekoa, nimet ovat jäljellä ja viittaavat toiseen pyhään paikkaan.

Hämeenlinnan tienoilla on tapahtunut samantapaista, kun väkisin kastetut ovat menneet Katumajärvelle pesemään kasteen pois.

Uusimmat