Mielipiteet

Kehitetäänkö digieuroa vain pankkien ehdoilla? Sähköinen käteinen on käytännössä vasta rahareformin kevytversio

EKP:n Fabio Panetta (vas. ) ja EU:n talouskomissaari Paolo Gentiloni. Kuva: STEPHANIE LECOCQ
EKP:n Fabio Panetta (vas. ) ja EU:n talouskomissaari Paolo Gentiloni. Kuva: STEPHANIE LECOCQ

Digitaalinen euro voi tulla käteisen rinnalle, mutta tuskin ennen vuotta 2026 (FL 17.7.2021). EKP:n neuvosto on aloittanut kaksivuotisen selvityksen sen kehittämisestä. Sillä varaudutaan tilanteeseen, jossa jokin muu kuin euromääräinen maksutapa tai väline (esimerkiksi libra tai bitcoin) alkaisi yleistyä euromaissa. Pahimmillaan tämä heikentäisi EKP:n rahapolitiikan tehoa ja euroalueen vakautta. Näistä asioista oli muistaakseni muutama mielipidekirjoitus Forssan Lehdessä jo syksyllä 2019.

Digieuro tulisi olemaan keskuspankkireservin eli käteisen sähköinen muoto, jota voi pitää hallussa ainoastaan keskuspankissa olevalla tilillä. Nyt vain pankeilla ja valtiolla on tili keskuspankissa. Digieuron käyttöönotto merkitsee tämän mahdollisuuden avaamista myös kansalaisille.

Keskuspankkitilin avaaminen kansalaisille ja sähköinen käteinen mahdollistaisi myös pankkien pelastuspaketeista ja talletussuojasta luopumisen, koska kansalaiset voisivat pitää varojaan turvassa keskuspankissa. Uudistus saattaa myös maksujärjestelmän vakaammalle pohjalle sekä nopeuttaa tilisiirtoja ja maksamista.

EKP ei aio kuitenkaan ryhtyä tarjoamaan pankkipalveluja tai toimimaan talletuspankkina. Suunnitelmissa on EKP:n johtokunnan jäsen Fabio Panettan mukaan vain 3000 € kokoon rajoitettu digitaalinen lompakko. Valitettavasti tämä rajoitus vesittää monia sähköisen käteisen etuja. Paljon järkevämpää olisi nostaa rajoitus ainakin nykyisen talletussuojan tasolle, jolloin voitaisiin luopua nykyisestä valtion takaamasta talletussuojasta.

Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäen mukaan digilompakon käyttö ei juuri eroaisi nykyisestä kortti- ja kännykkä maksamisesta. Se olisi luottoriskitön ja vahvan yksityisyyden suojan tarjoava uusi maksutapa. Käytännössä maksut digiompakosta kulkisivat liikepankkien ohi.

Digilompakon maksimikoon rajoittaminen estää kansalaisia siirtämässä haluamaansa määrää varoistaan turvatoimista liikepankeista turvalliseen keskuspankkiin. Samaan vaikutukseen tähtää myös suunnitelma periä tietyn rajan ylittävistä kansalaisten talletuksista keskuspankkiin negatiivista talletuskorkoa.

Tämä uudistus on vasta vaatimaton askel oikeaan suuntaan. Rahajärjestelmän perusongelmaan eli siihen, että pankit voivat luoda lainaamansa rahan tyhjästä ei vielä puututa. Pankkien pelkillä kirjanpito merkinnöillä luoma velkaraha on perimmäinen syy jatkuvaan velkaantumisen. Ongelma poistuu vasta rahareformila, jossa rahanluontioikeus siirtyy kokonaan valtiolle ja pankeille asetetaan 100 % vähimmäisvaranto- eli reservivaatimus. Tällöin pankit voivat myöntää lainoja vain omasta pääomastaan.

Koska nyt suunnitellun uudistuksen jälkeenkin pankit voivat edelleen luoda rahaa, sähköinen käteinen on käytännössä vasta rahareformin kevytversio. Uudistus on kuitenkin hyödyllinen myös siksi, että se avaa selkeän kanavan helikopterirahan eli elvyttävän kansalaisosingon suuntaamiseen finanssimarkkinoiden sijasta suoraan kansalaisille.

Uusimmat

Fingerpori

comic