Mielipiteet

Mielipide: Kesätöitä 50 vuoden takaa

Liikenteen riemua vuonna 1980. Kuva: Forssan Lehti Arkisto

Kolumnisti Ilkka Kononen peräänkuulutti paikallisia juttuja paikallisilta ihmisiltä, joten ajattelin vastata ”huutoon”. Vaikka aiheeni on 50 vuoden takaa, on se ajankohtainen , koska koululaiset ovat parhaillaan kesätöissä. Perustan kirjoitukseni täysin muistin varaan . Jos jotkut asiat menevät metsään, niin syyttää voi ainoastaan muistiani.

Olin 1971 16-vuotias ja aloittamassa syksyllä lukion Kuhalan koulussa. Ensimmäinen kesätyöpaikkani oli juuri tänä kesänä 50 vuotta täyttänyt liikennepuisto Eteläisen Puistokadun varrella. Meitä oli työmaalla muutama lapiotyömies.

Lähes ainoa asia mitä siitä kesätyöstä muistan oli, että joukossamme oli innokas jalkapalloilija ja aina kun työmaamestari oli poissa hän meni potkimaan palloa viereiselle pihamaalle jonkun pallopojan kanssa.

On toinenkin asia, jonka muistan eli palkka tai pikemminkin sen pienuus, viisi markkaa tunnilta. Kesätyön lisäksi olin tuona kesänä viikon koripalloleirillä Kisakeskuksessa Pohjan kunnassa. Olin ollut viitenä kesänä ko. leirillä ja tämä oli niistä viimeinen.

Seuraavana kesänä sain kesätöitä rakennuksilta. Finlaysonin pitkää asuintaloa rakennettiin Kuhalankadulla ja olin siellä ”piikkarina” eli piikkasin epätasaisuuksia asuntojen seinistä.

Lähes ainoa asia mitä tästä työstä muistan oli palkka, kuinkas muuten. Se nimittäin saatiin käteisenä palkkapussissa. Kaverini, joka oli minua nuorempi sen verran, että hänen palkkansa oli hivenen pienempi kuin minun, keksi lorun, jonka sain kuulla aina palkkapäivänä: ”Namolii, namolai, paljon palkkaa hän sai”. Terveisiä kaverille, jos luet ja muistat tämän.

Ai niin, olin vielä toisessakin paikassa samana kesänä eli ammattikoulun työmaalla, jossa purettiin hallin lattiaa ja minä kuskasin betonilohkareita auton lavalle kottikärryllä. Siinä työssä tuli ruista r anteeseen rutkasti lisää.

Heinäkuussa järjestettiin Forssassa shakin kansainvälinen alueturnaus, jossa etsittiin haastajaa silloiselle shakin maailmanmestarille Boris Spasskille. Eli Euroopan parhaat shakinpelaajat ottivat mittaa toisistaan. Forssan silloisella Urheilutalolla järjestetty turnaus on kenties arvovaltaisin tapahtuma mitä Forssassa on koskaan järjestetty. Olin järjestävän tahon eli Forssan Shakkikerhon mukana tapahtuman järjestelytehtävissä.

Seuraava kesä eli kesä -73 meni sitten reissatessa. Kesäkuussa olin mukana Forssan ystävyyskaupunkiin Serpuhoviin suuntautuneella Forssan Alun koripalloilijoiden matkalla. Matka onnistui hyvin vaikka pelin hävisimme niukasti Serpuhovin kaupunkijoukkuetta vastaan.

Heinäkuun vietin Ruotsissa Helsingborgissa EK:n kielikurssilla kohentaakseni ruotsin osaamistani seuraavan vuoden yo-kirjoituksia silmällä pitäen.

Seuraavana vuonna yo-kirjoitusten jälkeen pääsin kesätöihin jo toukokuun alussa Parman kylpyhuonetehtaalle. Siirtelin seinäelementtejä varastoon. Itse työstä en muista muuta kuin pari asiaa. Teimme kahta vuoroa. Aamuvuoro alkoi aina klo 6.00 sen jälkeen, kun kellokortti oli leimattu.

Muistan saaneeni pomolta nuhteita, kun kellokortissani oli muutaman kerran 6.00 sijasta 6.01 eli myöhästyin yhden minuutin. Tarkkaa touhua. Toinen muistikuva on huomattavasti miellyttävämpi. Saimme silloin tällöin ns. viikonloppu-urakoita eli tehtävänä oli urakoida koko viikonloppu ja saada palkka koko ajalta. Tosiasiassa saimme urakan valmiiksi jo lauantaiaamuun mennessä. Eli rahallisesti tosi kannattava urakka.

Kouluni ja kouluaikaiset kesätyöni loppuivat siihen. Lähdin syksyllä opiskelemaan Tampereen yliopistoon, mutta se onkin jo toinen juttu. Nuoruudessani sai hyvin kesätöitä. Sen kuin vaan oli aktiivinen ja kävi itse niitä kysymässä. Harvoin käännytettiin ovelta pois.

Toivottavasti nykyajan ja tulevat nuoret saavat yhtä hyvin kesätöitä. Itse pidän kesätyötä hyödyllisenä ja mielekkäänä vastapainona arkiselle koulutyölle.

Uusimmat

Fingerpori

comic