Mielipiteet

Keskussairaalan remonttitarve on fakta

Arto Lapiolahden ja Tero Rekimäen mielipidekirjoituksessa (FL 16.8.2020) annettiin ymmärtää nykyisen keskussairaalakiinteistön Hämeenlinnassa olevan hyvässä kunnossa. Tämä ei pidä paikkaansa ulkopuolisten asiantuntijatahojen tekemien selvitysten tai henkilökuntamme päivittäisten kokemusten perusteella.

Kiinteistöselvitykset tekivät vuosina 2014–15 Sirate Oy ja Työterveyslaitos. Näihin perustuu näkemys siitä, että nykyiset kiinteistöt vaativat laajaa peruskorjausta, linjasaneerausta ja myös osittaista purkamista. Esimerkiksi synnytyssalien tuoreessa remontissa maasta nouseva kosteus kapseloitiin pinnoitteilla siten, että sisäilman laatu saatiin kunnolliseksi muutaman vuoden perspektiivillä, mutta peruskorjauksesta ei todellakaan voida puhua.

Sairaalan F-siipi on puolestaan käyttökiellossa sisäilmaongelman takia. Joitakin osia on kuitenkin otettu kapseloinnin jälkeen käyttöön. Myös varavoimakoneet ja -järjestelyt muodostavat riskin sairaalan energiantuotannolle. Jäähdytysjärjestelmä on vanhentunut ja rakenteiden vuoksi erittäin vaikeasti kunnostettavissa, mikä johti pari vuotta sitten veden kertymiseen paineilmajärjestelmiin. Viemärivuodot ovat kuukausittaisia. Psykiatrian osastojen joskus pitkäaikaiseenkin hoitoon tarvittavat tilat ovat ahtaat ja kuluneet ja kaukana nykyihmisen odotuksista.

Sairaalan kerroskorkeus on 1970-luvun tapaan niin matala, että modernia ilmanvaihto- ja muuta teknologiaa on vaikeaa sovittaa nykyisen rungon sisään. Rakennesuunnittelu ei mahdollista kunnolla tehokkaiden ja modernien toimintaprosessien kehittämistä.

Parhaassa kunnossa rakennuksista on C-rakennus, jossa sijaitsee muun muassa keittiö, henkilöstöravintola ja apteekki. C-rakennuksen hyödyntämistä myös osana Assi-sairaalaa on jatkuvasti pohdittu. Ongelmana on ennen kaikkea tehokkaan logistisen prosessin mahdollistaminen, eikä rakennuksen hyödyntäminen mitenkään itsestään selvästi alenna investointikustannusta.

Tärkeää olisi poliittisessa keskustelussa pohtia, miten toimitaan, jos Assia ei toteuteta. Vaikka Lapiolahti ja Rekimäki kyseenalaistavat kaikki tehdyt asiantuntijaselvitykset ”ostetuiksi”, niin siitä ei todellisuudessa päästä mihinkään, että vanhat rakennukset vaativat objektiivisin perustein laajan peruskorjauksen. Aiemmissa selvityksissä tämä osoittautui lähes yhtä kalliiksi kuin uuden sairaalan rakentaminen, eikä toiminnallisia hyötyjä käyttötalouteen saataisi samassa mitassa. Sairaala olisi myös vuosikausia remonttien ja väistötilojen vallassa, mikä saattaisi johtaa potilaiden siirtymiseen muihin maakuntiin.

Jos Assi ei toteudu, jotkin toiminnot siirtyvät yhä laajemmin muualle. Esimerkiksi tekonivelsairaala Coxa on yhteistyöneuvotteluissa todennut, etteivät nykyiset tilat sovellu heidän toimintamalliinsa. Kehitys johtaa pidempiin hoitomatkoihin kantahämäläisille ja aikanaan myös päivystyksen toimintaedellytysten heikentymiseen sekä siihen, että päivystysasioissakin on asioitava Tampereella tai Uudellamaalla.

Assin toteuttaminen tai toteuttamatta jättäminen on päätös, joka maakuntamme poliitikkojen on tehtävä. Me virkamiehet pyrimme Assi-allianssin työn keskeytyksenkin aikana hiomaan mahdollisimman tehokasta ja edullista toteuttamisratkaisua ja kertomaan sekä faktatietoja että pyydettäessä näkemyksiä päätöksenteon tueksi. Kaiken ulkopuolisen asiantuntijatiedon tai virkamieskunnan näkemysten leimaaminen vailla asiaperusteita puolueelliseksi tai vinoutuneeksi ei muodosta järkevää pohjaa päätöksenteolle.

Uusimmat

Näkoislehti

23.9.2020

Fingerpori

comic