Mielipiteet

Kirkkoa tarvitaan – yhä

Kirkon ”ylivaltaa” ajettiin alas Raimo Rintamäen toimesta (FL 29.10.). Kirkko ja valtio on kuitenkin erotettu toisistaan jo 1800-luvun lopulla Suomessa. Kirkko huolehti siihen asti lukutaidosta ja sosiaaliturvasta. Ei enää – onneksi. Yhä edelleen kirkko kulkee ihmisten rinnalla. Kirkon lapsi-, nuoriso- ja diakoniatyö on mittavaa. Rippikouluun on yhä tungosta.

Olemme Suomessa ja Pohjoismaissa reformaation perillisiä. Siihen kuuluu uskon ja yhteiskunnan kunnioitus. Aborttilainsäädäntö meillä on ollut varsina vapaa ollut jo vuodesta 1970 asti ja aborttien määrä alhainen. Koulujen päivänavauksissa apulaisoikeusasiamies antoi huomautuksen, jossa yhtenä sisältönä oli, että koulujen oli annettava korvaavaa toimintaa niille, jotka vakaumuksensa vuoksi eivät voisi osallistua päivänavaukseen. Tasa-arvoista avioliitolakia Suomessa kunnioitetaan. Jos kirkko ei vihi, se ainakin arvostaa ihmisten ratkaisuja. Seurakunnan toiminnassakaan ei erotella sukupuolisen suuntauksen mukaan.

Uskonnonvapaus on perustuslain suoma oikeus. Valtio takaa kansalaisilleen vapauden uskoa tai olla uskomatta. Uskonnonvapaus on myös YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa. Koulujen uskonnonopetus on entistä tärkeämpää katsomusten ja uskontojen keskellä. Miten voisimme ymmärtää ja suvaita, jos emme tiedä? Länsimaisen sivistyksemme historia on niin syvästi kytkettynä kristilliseen uskoon, että sitä ei voi sivuuttaa. Vaikeneminen ja uskonnon kitkeminen olisi pakkovaltaa. Meillä on tarpeeksi esimerkkejä lähelläkin, mitä siitä seuraa.

Kirjoittajan mukaan lehdessäkin on liikaa uskontoa. Minkä sille voi, että uskontoon liittyvät kysymykset ovat vielä nykyäänkin osa ihmisten elämää. Seurakuntien liitoksesta tulleet kirjoitukset kertovat ihmisten syvästä kotiseuturakkaudesta – siis myös kirkon merkityksestä heidän elämässään.

Kirjoittajan haikailu uskonnon jäämiseksi yksityisasiaksi on osoittautunut mahdottomaksi. Forssan julistuksen perillisellä, sos.dem. puolueellakin, on lehtensä päätoimittajana pappi. Kaikissa poliittisissa puolueissa on aktiivisia kristittyjä.

Perustuslakiimme sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Nyt kun seurakunnissa on pian vaalit (18.11.), on hyvä mahdollisuus äänestää mieleisiään edustajia päättämään kirkon asioista.

Esa LöytömäkiKirkkoherra, Forssa

Fingerpori

comic