Mielipiteet

Koijärvi onkin ’rautajärvi’

Kun vihreä rikollisjoukkio mellakoi Koijärvellä v. 1979 sen suojelemiseksi laskemiselta, järvi rauhoitettiin sitten kokonaan vuonna 1992. Pääosa järvestä on hankittu valtiolle ja on luonnonsuojelualue.Liian vähävetisenä järvi on jo pahasti huonontunut lintujärvi.

Mutta mistä saivat nimensä 70 km pitkän Koijoen ylin Koijärvi ja Loimijokeen laskeva, 70 km pitkä Koi-, Kojon-, Koenjoki? Asiakirjoissa nimi oli muodossa Quoiuull ’Kojolla’ v. 1600, Koij v. 1614 ja Koijo v. 1686.

T. Alanen ehdotti v. 1989 väitöskirjassaan Koijärven nimen olleen alkuaan *Koivujärvi. Mitään muuta arvelua järven ja joen nimien alkuperistä kukaan muu ei ole missään esittänyt.

Selitän tässä, että nimi Koijärvi ja kaikki nuo paikannimien muodot Kojo ja Koen- sisältävät vanhan suomen kielen sanan koito tarkoittaen ’järvimalmia’.

Jo v. 1826 G. Renvall esitti Suomalais-Ruotsalaisessa Sana-Kirjassaan sanan koito tarkoittavan ’järvimalmia’. Kalevalassakin on tuo ’rautaa’ tarkoittava sana, maininnalla koito, kuona.

Kun suomen kielessä on myös sana koitto tarkoittaen ’aamunkoittoa, niin paikallinen kielenkäyttö on nimenomaan lyhentänyt tuota sanaa koito järven ja joen nimissä muotoon Koi-.

Koijärviä Suomen peruskartoilla on kaikkiaan 10 kpl, ’rautajärvinä’. Ilomantsissa pitkä Koitajoki ja järven nimi Koitere sisältävät tämän sanan koito.

Koijärven niemi Kotanenä saattaa kertoa muinaisten järvimalmin nostajien ensimmäisestä asumuksesta työmaallaan. Järvimalmisana koito on saanut kummallisen muodon jokivarren niityn nimessä Kojeniitty ja talon nimessä Koje!

Kun Suomessa raudan sulatus järvimalmista alkoi jo 500 eKr. ja sitä jatkettiin aina 1920-luvulle saakka 2400 vuoden ajan, niin sinä aikana tuli tavattoman monia järvien ja rantapaikkojen nimiä tuosta järvimalmin noston ja raudan sulatuksen sanastosta.

Erilaisille järvimalmilajeille sepillä oli jotain 20 kpl erilaisia nimityksiä. Suomen, ruotsin ja venäjänkin kielten sanastoja.

Koijärvellä on myös muuta paikannimistöä kertomassa raudan sulatuksesta.

Koijoen varrella on talon nimi Uumenakoski koskensa vierellä ja koko kulmakunnan nimi on Uumenankulma.

Ennen Koijärven laskua v. 1910 metrillä se oli putoukseltaan 2 metriä.

Uumenanimissä on ruotsin sana umm ja tarkoittaen ’rautauunia’, kertoen ruotsinkielisistä sepistä paikalla.

Laskujoen ensimmäinen putous on Kyörttilänkoski; nimessään ruotsin sana körtel ’järvimalmi-/suomalmikappaleita’.

Koijoen Humppilan puoleisen osan varrella nimi Rautasuo ja on pumppaamalla peltomaiksi kuivatun Rautajärven nimi kertovat järvimalmista, samoin 3,65 km pitkän Rautasuontien nimi.

Kun Loimaan puolella lasketun Rautajärven alueella Aura-Pirkkatien eli Turuntien eteläpuolella on kulmakunta Kopukka, niin nimi kertoo paksuista pölkyistä tehdystä kopukka-lautasta, jolle on nostettu järvimalmia, rannoille kuljetettavaksi.

Alavirran Köyliönkylässä talon nimi Iso-Rautala kertoo sekin raudan teosta.

Järvimalmista ja raudan sulatuksesta kertovat paikannimet ovat ilmeisesti jo rautakaudelta, yli 1.000 vuoden takaa

Koijärvi on jo noin kauan sitten ollut ihmisen järjestämän tehokkaan luonnonkäytön järvi. Forssan seudulla on noin vanhaa teollista historiaa.

Uusimmat