Mielipiteet

Koronatalvi tulee, olemmeko valmiit? – Joutuvatko ikäihmiset olemaan karanteenissa loppuelämänsä?

Arkistokuva

Vanhuspalvelulain (980/2012) mukaan pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan.

Vuosi 2020 on tuonut karulla tavalla esiin puutteita hoitoyksiköissä. Jo pelkästään meidän Muistiaktiivien joukkoon mahtuu useampia ikäviä kokemuksia. On estetty asiakasta ottamasta etäyhteyttä omaisiin omalla puhelimella, koska se on yksikön linja. Ei ole mahdollistettu tapaamisia tai niitä on perusteettomasti rajoitettu. Mutta on myös positiivisia tarinoita, joissa yksiköt ovat tehneet melkein kaikkensa, että asukkaat ovat nähneet läheisiään ja saaneet virikkeitä arkeensa.

Iso kysymys on se, miten varaudumme talveen. Mitä jos koronatilanne jatkaa pahenemistaan? Monissa yksiköissä on edelleen vierailukiellot päällä. Joutuvatko ikäihmiset olemaan karanteenissa lyhyen tai pitkän loppuelämänsä? Talven saapuessa vierailujen järjestäminen saattaa hankaloitua merkittävästi.

Nyt kun hallitus on budjetissa tukemassa kuntia, niin kuntien tulee käyttää osa tästä tuesta siihen, että kaikille kunnan/kunnan käyttämille yksityisille hoitolaitoksille on annettava tukea tapaamiskonttien/tilojen/bussien järjestämiseen. Eri laitoksilla on tähän erilaisia mahdollisuuksia, mutta ei rahaa tehdä muutoksia tiloihin tai hankkia kontteja.

Liikkumis- ja ulkoilumahdollisuus on tärkeä ikäihmisten paitsi mielenvirkistyksen, myös lihaskunnon ylläpitämiseksi. Fysioterapeutin mukaan (perustuu tutkittuun tietoon) vanhan ihmisen lihaskunto alkaa heikentyä viikon liikkumattomuuden jälkeen, ja jo kahden viikon jälkeen on vanhaa ihmistä vaikea/mahdoton kuntouttaa entiselleen. Nyt eristys ja liikkumattomuus ovat voineet kestää puoli vuotta. Ainakin joissakin yksiköissä on fysioterapeuttien käynnit hoivakotiasiakkaiden luona olleet kielletty (miksi, sillä hehän ovat vastuullisia ja suojautuvia ammattilaisia siinä missä hoitajatkin?).

Koronarajoitusten seurauksena meillä tulee olemaan valtava joukko masentuneita, liikuntakyvyttömiä pyörätuoli- ja sänkypotilaita, joiden lihaskunto on eristystoimenpiteissä romahtanut. Kaikille hoivakodeille tulisi antaa velvoite järjestää turvallista sisä- ja ulkoliikuntaa.

Muistisairas ihminen tarvitsee turvallisuutta, aktiviteettejä, läheisyyttä ja sosiaalisia kontakteja. Hän tarvitsee myös yksilöllistä huomiota, jossa keskitytään hänen vahvuuksiinsa, voimavaroihinsa ja elämänhistoriaan. Meillä jokaisella on menneisyys ja siihen liittyviä tarinoita. Ei unohdeta sitä.

Muistiaktiivit ovat muistisairaista ihmisistä ja heidän läheisistään sekä muistiasioista kiinnostuneista henkilöistä koottu asiantuntijatyöryhmä. Työryhmän tehtävä on ottaa kantaa omassa maakunnassaan muistisairaita koskeviin ajankohtaisiin kysymyksiin ja toimia alueensa Muistiluotsin ja Muistiyhdistyksen tukena. Kanta-Hämeen Muistiaktiivit valittiin toimeensa keväällä 2019.

Kanta-Hämeen Muistiaktiivien puolesta

Uusimmat

Näkoislehti

30.10.2020

Fingerpori

comic