Mielipiteet

Kotimaisia työttömiä syrjitään, kun ulkomailta haetaan työntekijät

Kuva: Satumaari Ventelä/KL
Kuva: Satumaari Ventelä/KL

Annika Saarikko ja koko hallitus eivät kanna huolta oman maan kansalaisten työllistymisestä. Saavat olla työttömiä, ei hätää, mutta ulkomaalaisia on tuotava Suomeen tekemään töitä, näin ilmoitettiin. Tämä ei kuulosta ollenkaan hyvältä toiminnalta, eikä järkevältä eduskunnan henkilöiltä. Huh, Huh, näin ei saisi asioita hoitaa.

Suomelle tulee kalliiksi työllistää ulkomaalaisia, kun Suomen kansalaisetkin osaavat tehdä ne työt. Usein palkka esitetään pieneksi eikä sillä pärjää Suomessa, valtio hoitaa toimeentulo-ongelmat.

Nyt kannattaisi valtion virkahenkilöiden selvittää, miten suomalaiset työttömät saisivat jatkossa töitä. En ole nähnyt enää missään lehdessä avoimia työpaikkailmoituksia (aika outoa toimintaa). On turha sanoa, että työntekijöistä on pulaa, kun ei ilmoiteta lehdissä haettavaksi avoinna olevia työpaikkoja. Ei se työllistäminen näin päin tule jatkossakaan toimimaan, eikä onnistumaan, jollei aleta ilmoittamaan avoimista työpaikoista lehdissä.

Kerron esimerkin maalaistytön työllistämisestä. Itse sain ensimmäisen työpaikkani luettuani Helsingin Sanomista avoinna olevasta työpaikasta. Olin jo kouluttautunut asemakaavojen osaajaksi. Kävin kesällä joka aamu lukemassa Helsingin Sanomien työhönhakuilmoitukset. Yksi osui juuri kohdalleni ja kirjoitin tiedot paikasta ja osoitteen, sekä puhelinnumeron paperille mukaani kotiin. Laitoin hakemuksen todistuksineen heti postiin asemakaavoittaja, professori Olli Kivisen yritykseen Helsinkiin.

Puhelimen ja osoitteeni ilmoitin sisareni osoitteeseen Helsinkiin. Ajattelin, ettei maalta haetaan työntekijää, siksi toimin näin. Heti kohta sisareni soitti lähimpään kauppaan, josta tuli nuori mies ilmoittamaan, että sinun pitää olla heti maanantaina keskustelemassa työstä, osaamisesta ja palkasta. Heti seuraavana aamuna hyppäsin Mikkeliin menevään linja-autoon ja Mikkelissä vaihdoin Helsinkiin menevään junaan. Mukaani en ottanut mitään tavaraa siksi, kun ei ollut vielä tietoa pääsemisestäni töihin tähän yritykseen.

Paikalle mentyäni ja keskusteltuani Olli Kivisen kanssa toiminnasta ja palkasta. Hän kertoi heti: ”Tulepa huomenna tänne töihin”. Siitä alkoi minun eteenpäin meno. Asunnon löysin myös Helsingin Sanomista. Päivät olin työssä ja kävin iltakoulussa pitkään opiskelemassa kaikkia tärkeitä asioita tietooni. Jatkoin sitä muutaman vuoden ja sain tyydyttävän osaamisen eri asioihin ja peruskoulutuksen, jota en maalla asuessani saanut. Pidin työstäni ja Olli Kivisen yritys oli tyytyväinen osaamiseeni ja tekemiini töihin.

Ensimmäisellä palkalla ostin ompelukoneen ja valmistin vaatteeni itse. Pärjäsin palkallani, kun ei tarvinnut ostaa kaupasta valmiita vaatteita.

Tästä alkoi minun elämäni luistamaan eteenpäin. Olin kaikkiaan 5:ssä työpaikassa vakiotyössä ennen eläkkeelle jäämistäni. 42 vuotta 7 kuukautta ja 16 päivää tein töitä täällä Suomessa. Sunnuntaisin olin myös Säästöpankin kiinteistöjen esittelijänä. Tapasin monia kuuluisia henkilöitä siellä asuntojen esittelijänä.

Onnellinen alku ja menestyminen oli tärkeää kaikelle toiminnalle ja työskentelylle. Näin sisukkaasti tulisi kaikkien nuorienkin toimia, jolloin pärjäisi omilla rahoilla ja muutenkin toimeentulo olisi taattu.

Uusimmat

Fingerpori

comic