Mielipiteet

Koulusuunnitteluun tuumaustauko

Forssan Lehdessä oli 30.1. karua luettavaa viime vuoden väestötilastoista: Vuonna 2019 Forssaan oli syntynyt vain 105 vauvaa. 1.2. puolestaan oli juttua Eero Laesterän kuntapäättäjille pitämästä esityksestä, jossa todettiin mm. väestön vähenevän koko Kanta-Hämeessä 6,1% vuoteen 2030 mennessä. Lounais-Hämeen kohdalla se tarkoittanee selvästi suurempaa prosenttia, eli voi hyvin olla, että kaupungin asukasluku on tuolloin jo reilusti alle 15 000 ja siitä huomattavan suuri osa eläkeläisiä.

Forssassa on viime vuodet valmisteltu pitkään ja perustellusti uuden yhtenäiskoulun rakentamista. Epäilemättä tälle koululle on tarvetta, tulisihan vanhojen, taloteknisesti jo ehtoopuolen koulurakennusten peruskorjaaminen epäilemättä kalliiksi ja varmasti uudessa koulussa olisi myös hieno ja moderni oppimisympäristö.

Kannattaisiko kouluhanketta kuitenkin siirtää vaikkapa 5–10 vuotta eteenpäin, jolloin sen tarve voi sekä väestönkehityksen että muiden syiden vuoksi ollakin oleellisesti muuttunut? Rakennuksen koko voi niin ikään vaatia uudelleen arviointia, samoin myös sen paljon kiistellyn salin käyttö.

Jospa osa yhtenäiskouluun budjetoiduista miljoonista käytettäisiinkin Forssan kaupungin yleiseen ehostamiseen, Jokioisten kartanoalueen hankintaan ja kehittämiseen yhdessä muiden kuntien kanssa, Kalliomäessä ja muualla sijaitsevien vanhojen, suojeltujen rakennusten pelastamiseen, johon rakennusten huonokuntoisuuden vuoksi alkaa olla jo viimeiset hetket, sekä kaupungin kulttuuripalveluihin ja kaikkinaiseen elämän laatua ja viihtyvyyttä tuovan luovan toiminnan kehittämiseen?

Musiikin edistämissäätiön toiminnanjohtaja Hannu Saha painottaa niin ikään 1.2. lehdessä olleessa haastattelussaan kulttuurin merkitystä ja hyvinvointivaikutuksia, ja valittelee, kuinka kulttuurimenot usein asetetaan vastakkain sosiaalimenojen kanssa. Samassa lehdessä tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen kertoo WHO:n tutkimuksesta, joka kiistatta toteaa kulttuurin hyvinvointivaikutukset. Hän kertoo myös oman työryhmänsä tutkimustuloksista, joiden mukaan taidetta tarjoamalla säästetään sosiaali- ja terveysmenoissa.

Merja Isotalo puolestaan esitelmöi keskiviikkona 29.1. Forssan kirjastolla musiikin merkityksestä aivojen toiminnalle, miten sen avulla nopeutetaan toipumista erilaisista sairauksista, hidastetaan muistisairauksien etenemistä ja ylipäätään parannetaan ihmisten elämän laatua.

Vaikka vastaavia tutkimustuloksia on esitetty runsaasti ja tiedetään, että kulttuuriin sijoitetut varat tulevat aikanaan moninkertaisena takaisin ja vaikka juuri Forssan tapaiseen ikääntyvien ihmisten yhteisöön vilkas ja korkealaatuinen kulttuurielämä sopisi erinomaisesti sekä elämänlaadun kohottajana että yleisen viihtyvyyden ja houkuttelevuuden lisääjänä, on kaupungin kulttuuriin sijoittamat varat häpeällisen pienet. Kyse on arvovalinnoista. Nämä vaatimattomat määrärahat on lisäksi jaettu monien toimijoiden kesken, jonka seurauksena eri järjestöille niistä liikenee vain murusia, jos niitäkään, mikä tekee niiden säännöllisen, pitkäjänteisen ja ammattimaisen toiminnan käytännössä mahdottomaksi.

Kulttuurialat ovat voimakkaasti kasvavia tulevaisuuden aloja, joiden kansantaloudellinen merkitys on jo nyt huomattava. Forssan kannattaisi pysyä kehityksessä mukana.

Uusimmat

Näkoislehti

29.5.2020

Fingerpori

comic