Mielipiteet

Kouluverkosta ja Forssan kaupungin palveluista – Kyse ei ole kiusanteosta tai yksittäisen koulun maalittamisesta vaan edessä olevasta talouskurimuksesta

Kuva: Lassi Puhtimäki / FL
Kuva: Lassi Puhtimäki / FL

Monenmoista ajatusta on yleisönosastoja myöten ollut kaupunkimme kouluverkosta ja muustakin palvelurakenteesta. Lautakunnan ottama tuumaustaukokaan niitä tuskin vähentää.

Allekirjoittanut on osallistunut viranhaltijana työssään kouluverkkoraportin laadintaan ja saanut siitä odotettua ja työn kuvaan kuuluvaa palautetta. Ikäväksi tämä muuttuu, jos sen varjolla tahallaan tai tahattomasti pyritään unohtamaan, mistä asiassa on kyse.

Kyse ei ole kiusanteosta tai yksittäisen koulun eikä toivottavasti henkilönkään maalittamisesta vaan edessä olevasta talouskurimuksesta. Itselläni oli alkuviikosta mahdollisuus kuulla kaupunkimme talousjohtajan näkemystä ja jäin siihen vaikutelmaan, että kouluverkkoraportin esittämä puolen miljoonan vuosittainen säästö tulee olemaan enemmän kuin tarpeen. On todennäköisempää, että toimintoja on tulevalla valtuustokaudella tarkasteltava vieläkin kriittisemmin ja kustannustehokkaammasta näkökulmasta. Etenkin kun oppilasmäärän väheneminen leikkaa valtionosuuksia hyvinkin miljoonan euron verran valtuustokauden lopulle ehdittäessä.

Perusopetuksen palvelualueen edustajana en toivo koulupuolen ratkaisujen johtavan siihen, että sivistystoimen toimiala joutuu selkä seinää vasten taloudellisesti muiden palvelujen kuten museoiden, teatterin tukemisen, Vesihelmen tai vaikkapa jäähallien suhteen.

Kouluverkkoraportin ratkaisun vaihtoehdoksi on jo aiemminkin laskettu Vieremän ja Keskuskoulun alaluokkien sulkeminen kuten kaupungin sivuilta on nähtävissä. On ilman muuta perusteltua selvittää kaikki vaihtoehdot tarkasti, kuten lautakuntamme viisaasti linjasi. Tosiasia on vain se, ettei kummankaan vaihtoehdon kautta päästä kuin korkeintaan viidesosaan säästöistä raportin ratkaisuun verrattuna. Kustannussäästöhän kertyy henkilöstökuluista opetusryhmien määrän ja koon optimoinnin kautta sekä lisäksi kiinteistökuluista ja tukipalveluista (ruoka- ja siisteyspalvelut). Keskuskoulun kiinteistöäkin on aiheettomasti arvosteltu, lienee kuitenkin ainoa keskusta-alueen koulu, jossa ei missään vaiheessa ole tarvittu sisäilmakunnostuksia.

Kun tämä palvelutarpeen tehostaminen vastaamaan laskevaa lapsimäärää on kuitenkin edessä, niin on todettava, että vaihtoehtona ovat siis alakoulujen yhdysluokat. Ratkaisu, jota huoltajat vahvasti juuri tehdyssä lapsivaikutusten arvioinnissa ymmärrettävästikin vastustivat. Toki tätä kautta ei päästäisi kiinni sen paremmin tukipalveluihin kuin kiinteistökuluihinkaan, mikä merkitsee suurempaa painetta henkilöstökuluihin ja sitä kautta vieläkin suurempia opetusryhmiä.

Ajatus yläkoulujen yhdistämisestä oli viimeksi esillä vuodenvaihteessa 2018/19 ja kaupunginvaltuusto päätti pitää kiinni yhtenäiskouluperiaatteesta nykyajan pedagogista ajattelua noudattaen. Olenkin hämmästellen seurannut, miten yleisönosastoa myöten sitä silloin vastustaneet tahot tätä nyt nostavat keskusteluun. Realistisesti on myös todettava, että Monikylän yläluokkien tilat (mm. kemian ja kotitalousluokat) on mitoitettu Kuhalan oppilasmäärään nojaten n. 200 lapselle. Eikä yläkouluikäisten määrä tule laskemaan ainakaan vielä tällä vuosikymmenellä edes alle 300 oppilaan. Luonnollisesti on jo nyt tehty yläkoulun aineenopettajapuolella henkilöstösuunnittelua ja näin tapahtuu jatkossakin, mutta siellä on vielä pitkään kyse juustohöyläämisen kaltaisista toimista.

Olen ehdottoman luottavainen siihen, että tehtävät ratkaisut perustuvat tosiasioihin eivätkä mielikuviin, joita on ehkä ajoittain haluttu luoda. Yhteistyöterveisin

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti