Mielipiteet

Köyhyys kahlitsee lasten oikeuksia

Pienituloiset perheet joutuvat tinkimään ruoasta, vaatteista, liikkumisesta, asumisesta ja harrastuksista. Kuva: Soile Toivonen
Pienituloiset perheet joutuvat tinkimään ruoasta, vaatteista, liikkumisesta, asumisesta ja harrastuksista. Kuva: Soile Toivonen

Lapsen oikeuksien sopimus täytti juuri 30 vuotta. Se velvoittaa turvaamaan kaikkien lasten oikeuden syrjimättömyyteen, kuulluksi tulemiseen ja turvalliseen kasvuun ja kehittymiseen, mikä tarkoittaa riittävää elintasoa, koulutusta ja virkistystoimintaa.

Köyhyys estää lasten oikeuksien toteutumista. Pienituloisissa perheissä tingitään ruoasta, vaatteista, liikkumisesta, asumisesta, harrastuksista, jopa lääkkeistä. Osa nuorista jättää rahanpuutteen vuoksi hakematta tai joutuu keskeyttämään toisen asteen koulutuksen. Pitkäaikainen köyhyys on riski lapsen terveydelle, sillä sen on todettu altistavan mielenterveyden ongelmille.

Kyse ei ole marginaalisesta ongelmasta: laskentatavasta riippuen 119 000– 150 000 suomalaista lasta elää pienituloisessa perheessä. Määrä on kasvussa.

Lapsuuden köyhyys vaikuttaa pitkälle aikuisuuteen. Lapsi, joka ei voi tehdä samoja asioita kuin muut, kokee usein ulkopuolisuutta ja hänen uskonsa tulevaisuuteen on heikompi. Huoli toimeentulosta vie voimia koko perheeltä. Vaikeus keskittyä koulutyöhön voi näkyä heikompina arvosanoina, mikä vaikeuttaa opintojen jatkamista. Ilman toisen asteen koulutusta riski köyhyyden jatkumiseen aikuisena on suuri.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea tehokkaammin tukemaan vähäosaisia perheitä ja takaamaan kaikille lapsille oikeuden riittävään elintasoon.

Tärkeimmät keinot ovat perusturvan ja perhe-etuuksien tason korjaaminen, asumiskustannusten alentaminen ja vanhempien työllistymisen tukeminen. Palveluilla kuten laadukkaalla varhaiskasvatuksella voidaan köyhyyden vaikutuksia lieventää, mutta palvelut eivät yksin riitä. On myös huomattava, että jos toimeentulo-ongelmiin ei tartuta, palvelujen tarve kasvaa.

Fingerpori

comic

Uusimmat