Mielipiteet

Kristillistä sulle mulle -tasajakoa?

Valtio maksoi yritystukia elinkeinoelämälle toissa vuonna 4,136 miljardia euroa. Päivää kohden kokonaismäärästä laskettuna on maksettu yritystukea 11,331 miljoonaa euroa, mikä 10 arkipäiväpyhän osalta tekee 113,315 miljoonaa euroa maksettua yritystukea samanaikaisesti yritystoiminnan ja kaupankäynnin estämisen vaikutuksessa!?

Aivan totta – aika pienestä mutta erittäin akateemisesta talouspolitiikasta tosiaan on kysymys.

Viime vuonna arkipäivän kohdalle sattuivat pyhäpäivät: maanantai 1.1. uudenvuodenpäivä, perjantai 30.3. pitkäperjantai, maanantai 2.4. toinen pääsiäispäivä, tiistai 1.5. vappu, torstai 10.5. helatorstai, perjantai 22.6. juhannusaatto, torstai 6.12. itsenäisyyspäivä, maanantai 24.12. jouluaatto, tiistai 25.12. joulupäivä ja keskiviikko 26.12. tapaninpäivä.

Siis aika paljon – myös palkkakustannusten, ulkomaankaupan tappioiden sekä menetettyjen yritystoiminta- sekä valtion verotulojen osalta.

Ehkä tarvittavana täsmennyksenä arkipäiväpyhän vietto rasittaa korotettujen palkkakustannusten osalla kuntasektoria, jonne nähdäkseni on erityisen suuri tarve suunnata vakauttavaa talouspolitiikkaa.

Ulkomaankaupan osalla on palkkakustannusten kohdalla samoin, mutta siihen on laskettava sijoitustoimintaan liittyvän kaupankäynnin estyminen, jonka vaikutukset ovat samankaltaisia myös kotimaan pörssikaupassa yritystoiminnan ollessa estyneenä yksityisten sijoittajien mahdollisuuksien lisänä. Kalenteriasetuksen – viikon arkipäivien määrittämiseksi – vapauttaessa myös pörssikaupankäynnin sekä Common Wealth -talousyhteisön kaupankäyntiin yhdenmukaistuminen – tarkoittaen Lontoon Cityn pörssin aukioloa – on ja tulee olemaan Suomen etu.

Valtion verotulojen osalta ehkä huomaamatta jäänyt verotuksen vääristymien on ehkä tässä tuotava esiin verovarojen käyttöön suunnatun tavoitteellisuuden vastapainona. 28 %:n lähdeverolla valtiolta tulee jäämään saamatta – yllätys, yllätys 700 milj. euroa

Ei kovinkaan moni yritys tai jopa yksityishenkilö voisi toimia siten, että yhteiskunnalle koituisi vastaavan kokoluokan taloudellista vahinkoa, minkä luterilainen kirkko-uskonto aiheuttaa.

Työnantajien etujärjestö Elinkeinoelämän keskusliitto laski perjantaisen 2.2.2018 lakon tehneen 120 miljoonan euron loven kansantaloudelle.

Suomen sitoutuminen Euroopan talousalueen kaupankäynnin esteiden purkamiseen on monelta EU-MEP parlamentaarikolta jäänyt täysin huomiotta.