Mielipiteet

Kulttuurihyvinvointi tulee vakiinnuttaa osaksi hyvinvointialueen palvelustrategiaa

Kuva Hämeenlinnan taidemuseon Elämän äärellä -näyttelystä. Kuva: Pekka Rautiainen / HäSa
Kuva Hämeenlinnan taidemuseon Elämän äärellä -näyttelystä. Kuva: Pekka Rautiainen / HäSa

Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen tulee olemaan erittäin vaativaa nykyisessä tilanteessa, jossa myös koronakriisin jälkihoito kaikkine suorine ja epäsuorine vaikutuksineen tulee vaatimaan huomiota ja resursseja. Ongelmien ehkäiseminen ennen niiden syntymistä ja varhaisessa vaiheessa on inhimillisintä ja kustannustehokkainta. Meidän tulee ottaa kaikki mahdolliset tutkitusti hyödylliset ja vaikuttavat keinot käyttöön.

Maailman terveysjärjestö WHO:n taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksia kartoittaneen raportin mukaan taide on varteenotettava ratkaisu monimutkaisiin terveyshaasteisiin. Yli 900 tutkimusjulkaisua ja yli 3000 yksittäistä tutkimusta käsittävästä raportista selviää, että taidetoimintaan osallistuminen joko tekijänä tai kokijana voi ehkäistä sekä fyysisiä että psyykkisiä sairauksia. Myös akuuttien ja kroonisten sairauksien hoitoon ja niistä selviytymiseen taidetoiminta tarjoaa ratkaisuja.

Valtioneuvoston julkaisussa ”Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030: Toimeenpanosuunnitelma” linjataan toimia, joilla suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoisuutta on tarkoitus vähentää tällä vuosikymmenellä. Useissa toimenpiteissä linjataan kulttuurihyvinvoinnista: ”Tulevat hyvinvointialueet vakiinnuttavat taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut, terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide- ja kulttuuritoiminnan sekä kulttuuriset oikeudet osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden suunnittelua, toteutusta ja seurantaa.”

Toimenpidesuunnitelman mukaan kulttuurihyvinvoinnin palveluketju tulee olla kuvattuna hyvinvointialueen palvelustrategiassa. Toimenpanosuunnitelmassa linjataan myös esimerkiksi kulttuurihyvinvoinnin keinojen hyödyntämisestä osana lasten ja nuorten mielenterveystaitojen vahvistamista.

Taide- ja kulttuurilähtöisessä toiminnassa meillä on alueellamme vielä valtava, osittain toistaiseksi hyödyntämätön voimavara, johon meidän tulee löytää oma kantahämäläinen mallimme. Esimerkiksi Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa sellainen jo on. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että laaditaan kulttuurihyvinvointisuunnitelma, palkataan sote-henkilöstön rinnalle osaksi moniammatillisia tiimejä koulutettuja kulttuurihyvinvoinnin ammattilaisia sekä kulttuurihyvinvointikoordinaattori koordinoimaan toimintaa osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yhteistyörakennetta.

Uusimmat

Fingerpori

comic