Mielipiteet

Kuluttaja maksaa – aina

Kaapelointikustannuksetkin maksaa viime kädessä aina kuluttaja. Kuten ydinvoimalaitoksetkin, joista ei kuitenkaan ole tehty yhtä suurta numeroa. Varsinkaan, kuten Raimo Koskinen (FL 13.1.) mainitsee ja jonka mökkiläisenä itsekin tiedän, on pelkän sähkön hinta vain murto-osa kokonaislaskusta.

Pystytäänkö siis Olkiluotojen ja maailman kalleimman, 100 000 vuoden haudan, Onkalon, rakennus- ja ylläpitomiljardit maksamaan halvalla sähköllä?

Mahdollisesti, sillä vuonna 2010 Euroopan laajuisesti keskimääräisen kokoinen 1000 MW ydinvoimala (Loviisa-1 + 2 yhteensä 1004 MW) tuotti nettoa kaksi miljoonaa euroa -päivässä. Vuosituotosta 700 miljoonaa saisi siinä tapauksessa pudota euroja sähkölinjoillekin.

Koska siirtolinjoilla ilman virtaa ei olisi mitään virkaa, saataisiin, mikäli haluja on, maakaapelin rahoituksen suhteen samaan pöytään maksuja tasaamaan niin sähköntuottajien, siirtolinjojen kuin kuluttajienkin edustajat. Neuvotteluja voisi pohjustaa tukemalla sähkön tuotannon paikallista omavaraisuutta, tavoitteena lyhyet linjat voimaloista. Vielä paremmin, kuten aikaisemmin jo todettu, kuluttajan autarkiaa sähkön suhteen kannustamalla ja tukemalla, jolloin kaapelien pituus lyhenisi kilometreistä metreihin.

Suoran valtiontuen pitäisi olla myös itsestään selvää, sillä joidenkin teemojen tabusoinnista huolimatta on yleisesti tiedossa kohteita, joihin on viime vuosina käytetty satoja miljoonia.

Mitä tulee valtion ja kunnallisten yritysten yksityistämiseen, postista terveyden- ja vanhustenhoitoon, rautateihin ja vaikkapa sähkön tuotantoon ja siirtoon, ei siihen ole ensisijaisesti syynä tämänhetkiset ”kansan”edustajat vaan jo EU:n myötäjäisinä saadut neoliberalismi ja vapaat globaaliset markkinat, joiden ”luovuutta, asiakaslähtöisiä innovaatioita ja kaupallisia menestys(ei siis menetys)tarinoita” hehkutetaan kuten aikoinaan sosialismin saavutuksia itänaapurissa. Näiden pyhiin rattaisiin ei kapuloita heitellä.

Lohdutukseksi todettakoon, että tuottamattomat yritykset jäävät edelleen ”kansan” haltuun.

Monien toimintansa maailmanlaajuisiksi laajentaneiden yrittäjien kunnioittamisesta sen sijaan voidaan olla eri mieltä, mutta se on jo aivan toinen tarina, kuten Rudyard Kipling sanoisi…

Simo Salomaa

Lisää kommentti

Jätä tästä kommenttisi

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti