Mielipiteet

Kunnanvaltuutettu edustaa kaikkia kuntalaisia parhaan kykynsä mukaan tasa-arvoisesti asettamatta ketään eriarvoiseen asemaan

Tehtäväkenttää tulevilla päättäjilläkin riittää. Kuva: Tapio Tuomela
Tehtäväkenttää tulevilla päättäjilläkin riittää. Kuva: Tapio Tuomela

Kuntavaaleilla 2021 valitaan maamme yli 300 kuntaan nelivuotiseksi valtuustokaudeksi uudet valtuutetut, jotka keskuudestaan valitsevat sekä hallitukset että lautakuntien luottamushenkilöt. Lisäksi valitaan erinäisiin kunnallisiin yrityksiin kuten esim. vesi- ja lämpöyhtiöiden ja kiinteistöyhtiöiden hallituksiin edustajat jne… Tehtäväkenttiä valtuutetuiksi valituilla siis riittää, vaikka mahdollinen sote-ratkaisu veisikin kunnilta merkittävästi niin päätösvaltaa kuin terveydenhuollon järjestämisvastuutakin.

Kuntavaalien äänestysprosentit ovat olleet perinteisesti kovin alhaisia elikkä reilun 60 %:n luokkaa, joten niin kutsuttuja ”nukkuvia” äänestämättä jättäviä on siten suhteellisen paljon. Tämä merkinnee poliittisesti heikohkoa mandaattia elikkä suomeksi sanottuna heikohkoa luottamusta hoitaa luottamustehtäviään!?

Kunnanvaltuutettu ei edusta vain omaa puoluettaan, jonka listoilla ehdokkaana on, vaan hän edustaa kaikkia kuntalaisia parhaan kykynsä mukaan tasa-arvoisesti asettamatta ketään eriarvoiseen asemaan.

Kunnallisissakin hallinnoissa esiintyy jonkin verran ”hyväveli”-kädenpuristuksia elikkä niin kutsuttua ”rakenteellista piilokorruptiota”, joka on ollut enempi ”maan tapa” kuin poikkeus. Hyvänä esimerkkinä on vaikkapa nk. ”Kittilä-keissi”, josta Kittilän valtuutetut loppujen lopuksi selvisivät ilman raipparangaistusta elikkä tuomioitta Lapin hallinto-oikeuden vapauttavalla päätöksellä!

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti