Mielipiteet

Kuntaliitoksesta ei ole hyötyä Lounais-Hämeessä – Pienet kunnat turvaavat myös maakuntakeskusten elinvoimaa

Kuva: 0
Kuva: 0

Suomi on yksi johtavia maita maailmassa kansanvallan suhteen. Kun muualla oli feodaalista harvainvaltaa, niin meillä oli jo orastavaa demokratiaa 1700-luvulta lähtien jolloin kirkon toimesta alettiin pitää pitäjänkokouksia pari kertaa vuodessa. Vuoden 1865 kunnallisasetus antoi toimivat raamit kuntien synnylle.

Vielä sota-aikana maassamme oli noin 603 kuntaa, kun nykyisin on 309. Näiden lakkautusten mukana on poistunut maakunnista paljon elinvoimaa. Kuntaliitoksia on tehty puolipakolla siksi, että saadaan muka säästöä yhteiskunnalle. Vuoden 2009 kuntaliitosprosessi käsitti 99 kuntaa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan liitokset eivät tuoneet säästöä. Liitoskunnat vain menettivät palvelujaan eli negatiivinen tulos.

Lounais-Hämeessäkin on kuntapoliitikkoja, jotka pelottelevat kansaa kuntaliitoksilla. Tämä on jo pitkään vaikuttanut haitallisesti kuntien asukaskehitykseen: nuoria perheitä muuttaa ennakoivasti pois maakunnasta.

Se vääristää ikärakennetta. Jos Forssa liitettäisiin Hämeenlinnaan, kuka siellä ymmärtäisi Forssan tarpeita? Sama koskee Humppilan, Jokioisten ja Ypäjän suhdetta Forssaan!

Ranskassa on yli 36 000 kuntaa ja kunnan keskikoko on noin 1900 asukasta. Ranskalaiset ovat tyytyväisiä paikallisdemokratiaansa. Pienkuntien sitoman suuren pk-yritysmäärän ansiosta Ranska onkin maailman vauraimpia maita.

Lounais-Hämeessä kuntien on syytä jatkaa itsenäisinä ja yhteistyössä keskenään mahdollisuuksien mukaan. Kuntien tulevaisuus on terveessä budjetissa, jossa menopuoli ei ylitä tuloja. Tasapainoon vaikuttavat tietysti monet ulkoiset tekijätkin. Suomessa tulee aika, jolloin paluumuutto kaupungeista maaseutukuntiin alkaa monestakin syystä. Pienet kunnat ovat silloin hyvä asuinpaikka.

Asiasanat

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti