Mielipiteet

Kuule ja näe nuori – Kaikkien lasten, nuorten ja perheiden kohtaaminen, tavoittaminen ja tukeminen on tärkeää.

Kuva: Soile Toivonen
Kuva: Soile Toivonen

Nuorten hätä puhuttelee meitä aikuisia eri tavoin. Meillä kaikilla aikuisilla tulisi kuitenkin olla yhtenäinen käsitys nuoren elämästä.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen ja tuen kehittämistä on tehty pitkään. Keskeistä avun ja tuen järjestymisessä on kohdatuksi tuleminen ja avun oikea-aikaisuus. Ne eivät kuitenkaan yksinään riitä. Kokonaiskuva jää muodostumatta, mikäli nuori nähdään eri paikoissa vain tietystä näkökulmasta käsin. Nuori voidaan nähdä esimerkiksi oppilaana, potilaana, lastensuojelun asiakkaana, valmennettavana, erityistä tukea tarvitsevana tai vammaisena.

Entäpä jos näkisimme hänet nuorena ja ihmisenä, jolla on tarpeita, tavoitteita, unelmia, huolia ja murheita sekä ilonaiheita elämässään? Meillä jokaisella on oma lapsikäsityksemme, joka ohjaa ajatuksiamme ja havaintojamme. Professori Lea Pulkkinen on ansiokkaasti koonnut aineistoa lapsikäsityksestä yhteisen keskustelun tueksi.

Samaan aikaan kun jaamme huolen erilaisiin pulmiin joutuneiden lasten, nuorten ja perheiden tilanteesta, tarvitsemme laajaa keskustelua ja aitoa uudistumista. Hallinto- ja ammattikuntakeskeisyydestä tulee sitkeästi uudistua edelleen lapsi- ja perhelähtöisempään suuntaan. Tätä toiminnan muutosta vahvistetaan tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa.

Lapsen ja nuoren elämän tukeminen vaatii kaikkien kasvuympäristössä toimivien aikuisten yhteistyötä ja yhtenäistä näkemystä siitä, että haluamme auttaa – ja tulla autetuksi.

Kaikkien lasten, nuorten ja perheiden kohtaaminen ja tavoittaminen on tärkeää. Jokainen meistä voi myös olla avuntarvitsija vuorollaan. Hyvinvoinnin vahvistamisen onnistuminen edellyttää eri alojen ammattilaisten, johtajien, päättäjien sekä lasten, nuorten ja vanhempien kumppanuutta. Koko kylä kasvattaa -asennetta. Vastakkainasettelulla emme tätä saavuta ja samalla tulemme näyttäneeksi huonoa esimerkkiä lapsille ja nuorille.

Väkivallaton lapsuus -toimintaohjelma avaa sitä, miten voimme aikuisina suojella lapsia ja nuoria esimerkiksi kotona tapahtuvalta väkivallalta. Voimme rakentaa nuoren ympärille suojaavien tekijöiden kenttää, ja tunnistaa niitä riskejä, jotka altistavat väkivallalle ja kaltoinkohtelulle. Jo yksikin luotettava aikuinen nuoren elämässä on valtava suojaava tekijä. Toimintaohjelmaa on vauhditettava joka kunnassa käytäntöön.

Kanta-Hämeessä on tehty väkivallan haittojen ehkäisyn toimenpideohjelma, joka on nyt kunnissa hyväksyttävänä. Siihen liittyen on perustettu moniammatillinen työryhmä tukemaan ja yhtenäistämään väkivallan tunnistamista, puheeksi ottoa, vastaamaan koulutuksesta ja vahvistamaan auttamisen ketjua. Ajatus on vahvasti, että kukin toimii väkivaltaa ehkäisten omassa pestissään, ja jokainen osaa kysyä miten sulla menee. Kuuntelu, huomaaminen ja aidosti kohdatuksi tuleminen auttaa jaksamaan, vaikka tilanteeseen sillä hetkellä ei vielä ratkaisua löytyisi.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti