Mielipiteet

Kyberpuolustustamme on vahvistettava – Olemme pitkäjänteisesti ymmärtäneet pitää huolta myös puolustusvoimiemme perinteisestä iskukyvystä

Leopard 2A6 on käytössä Parolannummella. Kuva: Markku Tanni
Leopard 2A6 on käytössä Parolannummella. Kuva: Markku Tanni

Kuluvan vaalikauden yksi tärkeimmistä asiakirjoista, puolustusselonteko, valmistui viimeinen koronaviivästysten myötä. Puolustuksen nykytilaa ja tulevaisuutta arvioiva selonteko on keskeisen tärkeä parlamentaarisessa seurannassa valmisteltu suunta-asiakirja. Itse olen saanut reilun 10 puolustusvaliokuntavuoteni aikana olla läheisesti tekemisissä useammankin selonteon kanssa. Yhteistä niille on pitkän ja vakaan linjan jatkuvuus. Maamme puolustuksen perusta on jatkossakin yleinen ja yhtenäinen asevelvollisuus, koulutettu ja osaava reservi, korkea maanpuolustustahto ja vahva lupaus koko maan puolustamisesta.

Turvallisuuden sektorilla on tapahtunut viime vuosina ehkä sodan ajan jälkeen eniten. Viime vuodet ovat osoittaneet, ettei perinteisen sodan uhkaakaan voi poissulkea. Olemmekin hankkineet myös tätä silmällä pitäen toimivaa kalustoa mm. Etelä-Koreasta iskukykyisiä K9-panssarihaupitseja, Moukareita ja vuonna 2014 ostimme sata uudenaikaista käytettyä Leopard 2A6 -taisteluvaunua Hollannilta. Ukrainan sodan jälkiviisastamana hollantilaiset ovat itse asiassa jälkikäteen katuneet kauppoja.

Tärkeä osa on myös merivoimien Laivue 2020 -hanke ja nyt maaliin saatava Ilmavoimien HX-hanke. Näin olemme pitkäjänteisesti ymmärtäneet pitää huolta myös puolustusvoimiemme perinteisestä iskukyvystä.

Tämän rinnalla on huoleksemme tullut myös paljon uusiakin uhkia; terrorismi, tunnuksettomat sotilaat ns. vihreät miehet, kybersodankäynti ja hybridivaikuttaminen. Nyt uudistetaankin paikallispuolustusta ja myös hybridivaikuttamisen lisääntymiseen varaudutaan. Uudet painotukset ovat mm. kyberpuolustuksessa ja nämä edellyttävät lisähenkilöstön palkkaamista ja osaajien rekrytointia, mutta myös uuden teknologian hankkimista. Tavoitteena on 500 henkilötyövuoden lisäys vuosikymmenen loppuun mennessä. Epäilen, ettei tämäkään riitä.

Maamme puolustuksen toimintaympäristö on säilynyt jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavana. Asemamme on kuitenkin vakaa ja selvä. Puolemme olemme EU:hun liittyessämme viimeistään valinneet ja selonteossa Yhdysvallat mainitaankin meille ”tärkeänä ja läheisenä kumppanina”. Myös Ruotsin ja Nato-maa Norjan kanssa tehtävää puolustusyhteistyötä halutaan edelleen lisätä. Ja myös Natoa kuvataan nyt selonteossa ”turvallisuutta ja vakautta edistäväksi toimijaksi” ja Suomi säilyttää mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä. Näin siis myös pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtaman hallituksen aikana. Hyvä näin.

Samaan aikaan Venäjän kynnys sotilaallisen voiman käyttöön ja sillä painostamiseen on tuoreiden arvioiden mukaan madaltunut. Ja vaikka maahamme ei kohdistukaan välitöntä sotilaallista uhkaa, niin voimankäyttöön tai sillä uhkaamiseen on kuitenkin varauduttava.

Puolustusvoimien joukkorakennetta myös uudistetaan ja sodan ajan joukot jaetaan selvemmin niiden käyttöperiaatteen mukaan operatiivisiin joukkoihin ja paikallisjoukkoihin. Samalla paikallisjoukkojen tehtäväkenttä laajenee ja vaatimustaso nousee.

Puolustusvoimiin kohdistetut säästövelvoitteet ja käytössä olevat resurssit asettavat kuitenkin haasteita toiminnan ja valmiuden ylläpitämiselle nykytasolla. Resurssivaje rajoittaa myös maamme varautumista pitkäkestoiseen kriisiin ja sodankäyntiin. Tämä huoli on syytä ottaa vakavasti ja varmistaa yhdessä, että kestämme.

Uusimmat

Fingerpori

comic