Mielipiteet

Kysymyksiä uskomushoidoista

Hyvä Mika Rönkkö, teen muutaman tarkentavan kysymyksen reagoinnistanne (FL 28.8) mielipidekirjoitukseeni (FL 25.8).

Mitä pahaa on toivomuksessa, että lainsäädännöllä kiellettäisiin perusteettomat terveysväittämät ja terveys-sanan harhaanjohtava liittäminen tuotteisiin ja palveluihin? Käytin siis sanaa harhaanjohtava. Pitäisikö tällaiset väitteet mielestänne sallia?

Sanoitte, että tuotteiden kaupanpitoon liittyvää lainsäädäntöä on Suomessa runsaasti ja se on hyvin kehittynyttä sekä valvottua. Miksi sitten esimerkiksi Lääkäriliitto kannustaa hallitusta pontevasti edistämään uskomushoitolakia?

Toteatte, että useat ravintolisät, vitamiinivalmisteet ja kasvirohdosvalmisteet ovat mukana virallisissa käypä hoito -suosituksissa. Entä ne muut jotka eivät ole mukana listassa ja joille ei ole tieteellisiin tutkimuksiin perustuvia näyttöjä?

Toin siis esiin yleisen huolen uskomushoidoissa käytettyjen tuotteiden ja hoitojen turvallisuuden takaavan lainsäädännön puutteellisuudesta. En esittänyt mitään kategorisia väitteitä. Huolen esittämisestä sanoitte, että sen “voi hyvällä syyllä tulkita laillisesti toimivien yrittäjien elinkeinotoiminnan haittaamiseksi ja yksittäistapauksissa mahdollisesti myös kunnianloukkaukseksi”. Onko tämän uhkailevan tyylin tarkoituksena vaientaa asiaan liittyvä perusteltu kritiikki?

Toitte esiin “täydentävien hoitojen” käyttäjien suuren määrän ja sanoitte, että “mahdolliset rajoitukset täydentävien hoitojen käytölle koskisivat siten monen suomalaisen valinnanvapautta oman terveytensä hoidossa”. Valinnan vapautta ei kukaan vastusta, vaan sen sijaan vaaditaan tarjottavien tuotteiden ja palvelun turvallisuuden takaavaa lainsäädäntöä. Eikö tämä ole teistä tarpeellista?

Onko “Täydentävät hoidot kaikille” -kansalaisaloitteen pyrkimyksenä sallia uskomushoitojen tarjonta myös lapsille ja muille haavoittuville ryhmille kuten vakavasti sairaille ja raskaana oleville, mitä Lääkäriliitto erityisesti vastustaa?

Uusimmat