Mielipiteet

Kysyntää vailla tarjontaa

CD-levyn ennustettiin mullistavan musiikkimarkkinat, vaan miten kävikään. Kuva: TA terho aalto
CD-levyn ennustettiin mullistavan musiikkimarkkinat, vaan miten kävikään. Kuva: TA terho aalto

Taidealat heijastavat miljardien arvonlisiä tuotantotalouksiin ja ne ovat kaiken lisäksi luontokuormatonta työtä.

Kuten Finlandia-brändäys jalosti Koskenkorvasta miljardibisneksen, myös äänitebisneksessä ulkotaiteelliset tekijät tekivät Hep Starsista ABBAn ja siitä koko Ruotsin talouden voimavaran.

Musiikkibisneksen pohja oli hyvä, koska 60-luvun nuoret kaksinkertaistivat äänitemarkkinat ja C-kasetti kasvatti ne vielä siitä kymmenkertaiseksi 70-luvulla.

Laitekannan laajeneminen jokamiesluokkaan nosti musiikin mahdollisuudeksi kilpailla kasvaneesta vapaa-ajasta ja ostovoimasta.

CD-levyn ennustettiin vielä jopa kolminkertaistavan markkinat. Ruotsi osasi takoa lauluista sammon, mutta Suomessa koko toimiala jäi ulkomaisen oligopolin varaan.

Kuten klassinen, jazz tmv. levymerkit myös maailmanlaajuiset levyjätit valikoivat musiikin oman agendansa lähtökohdista. Heidän päätyönsä on tuottaa omistajilleen rahaa, ei täyttää kansallisia tarpeita.

 

Suomi antoi vapaat kädet ulosmitata musiikkinsa tuotto ihmisiäksi. Ohjaamalla lainsäädäntöämme, radiotaajuuksia ja kaupan keskusliikkeitä, kuluttajalta katosi markkinavoimien kuninkaana tieto paremmasta.

Kuluttaja ei pääse vaikuttamaan siihen, mitä musiikkia saa kuultavaksi, ostettavaksi tai miten kulutettavaksi, vaikka kyseessä on henkilökohtaisiin elämänkokemuksiin kohdistuva mielihyvätuote.

Vanha ei nuorru räpillä, vaan oman mielimusiikkinsa tuomalla energialla, eikä lasten arvomaailmaa kehittäviä uusia lastenlauluja voi korvata nuorisosovituksilla.

Koska tekijänoikeusinvestointi on vanhakantaisen elinkeinopolitiikkamme takia vailla rahoituspohjaa ja arvoa, Suomessa on satojen miljoonien eurojen kysyntä vailla tarjontaa.

 

Uusimmat