Mielipiteet

L-Häme tarvitsee lisää nähtävyyksiä

Kuluneena kesänä minulla oli ilo isännöidä useita ulkomailta saapuneita vieraita, joiden kanssa oli avartavaa kierrellä turistina pitkin Lounais-Hämettä ja todeta, että se oli ystävilleni kiinnostava ja eksoottinen alue, johon heidän oli helppo ihastua.

Kesän kokemusten perusteella olen entistäkin vakuuttuneempi, että iso osa kotiseutumme tulevaisuutta tulee olemaan sen hienon luonnon, rikkaan kulttuuriperinnön ja erilaisten korkeatasoisten tapahtumien tuomassa kulttuurimatkailussa. Forssassa perintöön kuuluvat aivan oleellisina osina sekä paljon keskusteltu makasiini, vanhat puistot, että Kalliomäen vanhat rakennukset ja Käsityöläiskadun ja Keskuskadun seutujen idylliset miljööt.

Kestäviä nähtävyyksiä pitää kuitenkin saada lisää. On käsittämätöntä, että vaikka maassamme on menossa melkoinen museobuumi, ei koko Lounais-Hämeessä ole ainoatakaan taidemuseota ja isoa osaa alueen kuntien ja yritysten laajoista taidekokoelmista säilytetään varastoissa. Samaan aikaan tarkoitukseen mitä parhaiten sopiva Jokioisten historiallisen kartanon upea päärakennus seisoo tyhjillään. Kartanon rakennusten vuokraamisen ja kunnostamisen kuntien yhteiseen, alueelliseen museokäyttöön ei luulisi olevan mahdotonta ja yhteistyönä sen ylläpidonkin luulisi onnistuvan kohtuullisin kustannuksin. Siinä diilissä ei olisi kuin voittajia.

Barcelonassa eli aikanaan omintakeinen arkkitehti Antonio Gaudi. Onnellisen sattuman oikusta siellä vaikutti samaan aikaan myös varakas liikemies Eusebi Güell, joka ihastui Gaudin fantasioihin ja tilasi häneltä useita upeita rakennuksia. Rakennukset ovat tuoneet niihin sijoitetut suuret varat moninkertaisesti takaisin, tehneet osaltaan Barcelonasta yhden maailman suosituimmista turistikohteista ja taanneet mesenaatti Güellille paikan historiassa.

Voisiko myös Lounais-Hämeeseen rakennettavilta näkyvämmiltä rakennuksilta, esimerkkinä vaikkapa Forssassa entisen Hämeenkulman tontille joskus tuleva talo, vaatia aikaisempaa korkeampaa taiteellista ja ulkonäöllistä laatua? Laadun aiheuttamat lisäkustannukset tulisivat varmasti täälläkin aikanaan takaisin.

Entä voisiko vanhoja rakennuksia suojella paremmin? Voisiko suojelu todella tarkoittaa suojelua, kunnostusta ja ylläpitoa, eikä vain säilyttämistä purkamiselta, niin kuin näyttäisi olevan laita Kalliomäen alkupään vanhoissa rakennuksissa?

Olisiko Lounais-Hämeessä ylipäätään kanttia ajatella ja toimia aikaisempaa laajemmin ja ennakkoluulottomammin, katsoa pidemmälle tulevaisuuteen ja yrittää nähdä avarammin? Toivottavasti, sillä silloin perspektiivi laajenisi muutenkin, luovuus, toimeliaisuus ja elämänusko lisääntyisi ja alueen tulevaan menestymiseen avautuisi aivan uusia mahdollisuuksia.

Uusimmat