Mielipiteet

Lähiruoan saanti on turvattava

Forssan seutukunta ja Kanta-Häme ovat perinteistä maanviljelysseutua. Ruoka, jota lähitiloillamme tuotetaan, on kansainvälisessä vertailussa erittäin puhdasta ja jopa monen kilpailijamaan luomutuotteita luonnollisempaa, vaikka se meillä ei luomutuotteen hyväksyntää saisikaan. Suomalainen ruoka on lähiruokaa.

Korostamme usein työllisyyden ja uudenlaisen yritystoiminnan merkitystä hyvinvoinnin turvaajana. Meidän on kuitenkin tärkeätä pitää huolta kotimaisen maatalouden edellytyksistä osana monipuolista elinkeinorakennetta. Hämeessä maatalous ja sen alkutuotteiden jatkojalostus ovat olleet aina tärkeä osa identiteettiämme. Uskon, että maatalouden jatkuvuuden kehittäminen on meidän hämäläisten yhteinen etu.

Suomalainen maatalous ovat kokenut rajun rakenneuudistuksen Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen. Keskimääräinen tilakoko on kasvanut runsaassa kahdessa kymmenessä vuodessa 22 hehtaarista 47 hehtaariin. Tilojen määrä on samaan aikaan supistunut noin 100 000:sta vajaaseen 50 000:een.

Maatalouden rakennemuutosten tausta liittyy eurooppalaiseen maatalouden sääntelyyn ja osin kotimaisten lainsäätäjien luottamuksen puutteeseen maatalouden ammatinharjoittajia kohtaan. EU:n maatalouden sääntelylle pieni maamme ei kovinkaan paljoa mahda. Maataloustuista puhuttaessa pitää huomioida, että maatalouteen liittyvät tuet ovat huomattavasti pienemmät kuin maksamme jäsenmaksut EU:lle. Kotimainen maatalouden harjoittaja on eurooppalaisessa mittakaavassa hoitanut erinomaisen vastuullisesti niin tukiin liittyvät asiat, kuin kestävään kehitykseen ja ympäristön suojeluun liittyvät vastuut. Tuntemistani suomalaisista maanviljelijöistä ei kukaan ole tukien kannattaja, mutta eurooppalaiset pelisäännöt pakottavat omat maatalouden harjoittajamme tukipolitiikkaan mukaan.

Meidän on hyvä huomioida, että kotimaisen maatalouden vaikutukset työllisyyteen suoraan ja välillisesti ovat jopa 300 000 työpaikkaa. Alkutuotanto, jalostus ja kauppa ovat erinomaisen työvoimavaltaisia aloja ja niiden merkitys työllisyyteen on merkittävä. Meidän on arvostettava omaa maataloutta ja vahvistettava sen toimintaedellytyksiä entistä vahvemmin.

Maatalouden toimintaedellytyksiä voidaan parantaa keskeisesti kolmella tavalla. Vähentämällä noin 15 000 ihmisen byrokratiaa maatalouden ympärillä osoitamme luottamusta kotimaisia toimijoita kohtaan. Samalle kevennämme turhaa ja aikaa vievää näennäistoimintaa maatalousyrittäjien arjessa. Meillä on suhteettoman suuri valvontakoneisto maatalouden ympärillä. Me voimme luottaa, että suomalainen maanviljelijä pitää huolta omista toimintaedellytyksistään ja ympäristöstään esimerkillisellä tavalla.

Sukupolvenvaihdokseen liittyvät verotuksen porkkanat ovat pääomavaltaisella alalla tärkeä toiminnan jatkuvuuden mahdollistaja. Lisäksi meidän pitää kehittää rahoitusinstrumentteja, jotka ovat muusta yritystoiminnasta tuttuja, joilla uuden maatalousyrittäjän aloittaminen ja rahoitus turvataan.

Maatalouden maksamat muut suorat ja välilliset verot ovat niin merkittävä tulonmuodostaja yhteiskunnalle, että sitä ei kannata vaarantaa muutamalla kiinteistöverotusta.

Turvamaalla maatalouden toimintaedellytykset kotimaassa voimme tulevaisuudessa hyötyä monin tavoin. Alkutuotannon rinnalle syntyvää ruoanvalmistusta ja jalostusta kehittämällä voimme tehdä kotimaisesta puhtaasta ruoasta vientituotteen.

Marko AhtiainenKokoomus, Janakkala

Uusimmat

Näkoislehti

23.9.2020

Fingerpori

comic