Mielipiteet

Lasten ja nuorten hyvinvointi on asetettava sote-uudistuksen toimeenpanossa erittäin tärkeäksi tavoitteeksi

Kuva: Soile Toivonen
Kuva: Soile Toivonen

Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuudenrakentajat. Heistä meidän on pidettävä erittäin hyvää huolta. Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee rakastavan ja turvallisen ihmisen rinnalleen. Lasten ja nuorten on tärkeää tuntea olevansa hyväksytty ja rakastettu juuri sellaisena kuin hän on.

Korona-aika on eristänyt lapsia ja nuoria kavereistaan. Tämä aika on lisännyt lasten ja nuorten tarvetta mielenterveyspalveluihin. Kun lasketaan mukaan lievätkin häiriöt lapsilla, mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä. Hoitoon ohjautuminen on lisääntynyt. Nuorilla mielenterveyshäiriöt ovat yleisempiä. Noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä, ja ne ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. On tärkeää tunnistaa oireet ja häiriöt mahdollisimman varhain, etteivät ongelmat pitkity ja vaikeudu. Pääpaino on saatava mielenterveyshäiriöitä ennaltaehkäisevään työhön.

Lapsuus ja nuoruus ovat voimakasta kehityksen aikaa. Siihen vaikuttavat monet tekijät yksilöllisten tekijöiden lisäksi. Hyvinvointi lapsen ja nuoren elämässä on pohjana aikuisiän hyvinvoinnille. On tärkeää huolehtia koko perheestä. Neuvoloiden, varhaiskasvatuksen ja koulujen yhteistyö koko perheen kanssa on merkityksellistä tukea perheen kasvatustyöhön. Ruuhkavuosia elävissä perheissä voidaan tarvita ennaltaehkäisevää apua esim. kotiapuna. Oikea-aikainen tuki ehkäisee sairastumista.

SOTE-uudistuksen toimeenpanossa on lasten ja nuorten hyvinvointi asettava erittäin tärkeäksi tavoitteeksi. Ennaltaehkäisevien palvelujen lisäksi heidän on päästävä tarvitsemaansa hoitoon nopeasti. Kuukausien mittaiset jonotukset on purettava kiireesti. Lasten ja nuorten tarvitsemat mielenterveyspalvelut pitää saada läheltä. Perheneuvoloihin on resursoitava tukea perheiden tarpeisiin kaikissa lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Erityisesti ennaltaehkäiseviin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin tarvitaan lisäresursseja. Noin puolet aikuisiän mielenterveyshäiriöistä on alkanut jo ennen 14 vuoden ikää ja noin kolme neljästä ennen 24 vuoden ikää. Mielenterveys on jokaiselle valtava voimavara. Siitä on pidettävä hyvää huolta. Kun lapsi tai nuori oirehtii, koko perhe kaipaa tukea.

Yksilöllisyydestä johtuen lapset ja nuoret tarvitsevat erilaisia tuen muotoja. Ennen kaikkea lapset ja nuoret tarvitsevat turvallisia aikuisia elämäänsä luomaan turvaa, kokemusta rakastetuksi ja hyväksytyksi olemisesta. Lasten ja nuorten hyvinvointi on usein merkki myös hyvinvoivasta perheestä ja päinvastoin. Lasten kasvattamiseen tarvitaan koko kylä, sanoo lasten psykiatri Lea Pulkkinen. Tämä kuvaa hyvin sitä turvaverkon tärkeyttä, jonka maaseutuyhteiskunnassa kylä muodosti. Tätä samaa asennetta, yhteisvastuuta lähimmäisistämme tarvitsemme tänäänkin, vaikka yhteiskuntarakenteemme on kokenut valtavan mullistuksen.

Meillä ei ole varaa menettää yhtään enempää lapsia tai nuoria mielenterveysongelmiin. Jokainen ihminen on yhtä arvokas. Hyvinvointiyhteiskuntaamme mitataan sillä, miten hyvin me huolehdimme kaikkein heikompiosaisistamme.

Uusimmat

Fingerpori

comic