Mielipiteet

Leirintämatkailu luo tuloja ja työtä

Matkailu Suomeen kiinnostaa laajasti maailmalla. Erityisesti kiinalaisten ja muiden aasialaisten matkailijoiden lukumäärän huikea kasvu on ylittänyt kaikki odotukset. On hienoa, että matkailuvienti on onnistunutta.

Suomalaisen matkailuelinkeinon menestys perustuu kuitenkin ulkomaalaisia turisteja enemmän suomalaisten ihmisten matkustuksiin kotimassa; majoitus- ja ravitsemispalvelujen käyttöön, tapahtumamatkailuun, nähtävyysvierailuihin ja elämyspalvelujen hankkimiseen. Kotimaista kulutusta lisäämällä ja matkailuelinkeinon edellytyksiä kehittämällä on mahdollista luoda nykyistä pysyvämpi matkailupalvelujen infrastruktuuri, jonka avulla tulevaisuudessa pystytään houkuttelemaan myös ulkomaalaisia matkailijoita laajemmalle Suomeen.

Kotimaan kesämatkailun peruskivi on leirintämatkailu, jota harrastetaan tasaisesti maamme kaikilla kolkilla. Leirintämatkailijoiden rahankäyttö ja palveluiden hyödyntäminen vierailupaikkakunnilla on kasvanut viime vuosina myönteisesti. Huomionarvoista on, että leirintämatkailuala on muun matkailun ohella ainoa vientiala, joka maksaa Suomeen myös arvonlisäveron.

Leirintäalueella majoittuva seurue käyttää rahaa vierailupaikkakunnallaan joka päivä keskimäärin 235 euroa. Henkilöä kohden rahaa kuluu 96 euroa. Valtaosa leirintämatkailijoiden rahankäytöstä kohdistuu leirintäalueen ulkopuolelle. Suurimpia leirintämatkailijoiden rahankäytöstä hyötyjiä ovat elintarvikekauppa (26 % kulutuksesta), kahvilat ja ravintolat (19 %), viihde- ja virkistyspalvelut (17 %), huoltamokauppa (17 %) ja erikoistavarakauppa (13 %).

Loma-ajan liikenteessä näkyy runsaasti matkailuajoneuvoja, sekä auto- ja matkailuvaunuyhdistelmiä että matkailuautoja. Leirintämatkailun suosio koko kansan matkailuna on ollut viime vuosina kasvussa. Kansantaloudellisesta näkökulmasta karavaanari on kesän todellinen hyötyliikkuja.

Maassamme on tällä hetkellä noin 122 000 matkailuajoneuvoa, 67 000 matkailuvaunua ja 55 000 matkailuautoa. Yöpyminen leirintäalueilla on edullista, sillä esimerkiksi nelihenkinen perhe maksaa yhden vuorokauden majoituksestaan matkailuajoneuvossa suomalaisella leirintäalueella keskimäärin noin 30 euroa.

Leirintämatkailu on suosituin kesämatkailumuoto. Leirintäalueilla kirjataan yli 2,1 miljoonaa yöpymistä, joista 63 % matkailuajoneuvoissa, 30 % leirintämökeissä ja muissa leirintäalueiden tarjoamassa sisämajoituksessa ja 7 % teltoissa. Leirintämatkailu on valtaosin kotimaanmatkailua. Ulkomaisten asiakkaiden osuus maamme leirintäalueyöpymisistä on noin 15 %.

Leirintämatkailun menestyksen ongelmina Suomessa ovat mm. lyhyt huippusesonki, keliriippuvaisuus ja leirintämatkailun arvostuksen puute ja ymmärtämättömyys leirintämatkailun taloudellisesta ja työllistävästä merkityksestä.

Jokaisessa matkailullisesti merkittävässä kaupungissa ja kunnassa tulisi olla leiriytymismahdollisuuksia myös oma majoitus mukanaan liikkuville. Kuntien matkailustrategioissa kannattaisi huomioida leirintämatkailun harrastajat ja turvata edellytyksiä leirintäalueyrittämiselle.

Leirintäalueyrittäjien ja leirintäalueita pyörittävien yhteisöjen kanssa on järkevää tehdä pitkäaikaisia vuokrasopimuksia leirintämatkailuun sopivista alueista. Matkailuautojen suosion lisääntyessä leirintämatkailusta on tullut ympärivuotinen harrastus.

Timo Piilonen

toiminnanjohtaja, SF-Caravan

Antti Saukkonen

toiminnanjohtaja, Suomen Leirintäalueyhdistys ry


Uusimmat