Mielipiteet

Libra vastatuulessa, tuleeko digieuro?

Ranska, Italia ja Saksa valmistautuvat estämään Facebookin libra-valuutan pääsyn Eurooppaan. “Haluammeko antaa rahapolitiikan yksityisen yhtiön kuten Facebookin käsiin? Minun vastaukseni on selkeä ei”, valtiovarainministeri Bruno Le Maire linjasi suurten EU-maiden kannan (HS 19.10.). Amerikan keskuspankin johtaja Jerome Powell vaatii avointen kysymysten selvittämistä, ennen kuin hanke voi edetä. Samaa mieltä ovat myös G7- ja G20-maiden ryhmät (KL 19.10.). Le Mairen mukaan Ranska voisi kehittää tarvittavan digivaluutan eurooppalaiselta pohjalta, kertoo HS. Kiina vaatii libraa keskuspankkien valvontaan ja voi julkaista pian oman jo viisi vuotta kehittämänsä M0-rahaa eli käteistä korvaavan digivaluutan (IS 12.8.).

Facebookin libra aiotaan ottaa käyttöön vuoden 2020 alkupuoliskolla. Kritiikissä siihen on esitetty liittyvän rahanpesun riskiä sekä yksityisyyden suojan, talouden vakauden ja kuluttajansuojan uhkia. Librassa oli aluksi mukana 28 yritysjättiä, joista kuitenkin monta merkittävää tukijaa kuten Mastercard, Visa, PayPal, Ebay ja Booking.com vetäytyivät äskettäin hankkeesta. Syy lienee valtioiden ja keskuspankkien äärimmäisen kielteiset reaktiot, joiden pontimena oli pelko valtioiden suvereenin rahapolitiikan lopullisesta karkaamisesta ylikansallisille yksityisille yrityksille.

Rahajärjestelmän perusvaluvika on kuitenkin pankkien oikeus luoda velkarahaa tyhjästä. Siksi täydessä rahareformissa rahanluontioikeus tulee siirtää julkiselle demokraattisesti hallitulle elimelle.

Koska liikkeessä oleva raha on pankkien tyhjästä luomaa velkarahaa ja ilman rahaa maksuja ei voi suorittaa, tarvitaan velan ja korkojen maksamiseen yhä enemmän rahaa ja sen luomiseen yhä enemmän velkaa; näin kansantalouksien velkakierre väistämättä vain syvenee.

Aika saattaa olla nyt kypsä kansainvälisen rahareformiliikeen ehdottaman ja erityisesti Alankomaissa jo pitkälle valmistellun henkilökohtaisen turvatilin toteuttamiselle. Turvatili olisi keskuspankissa ja siten erillään liikepankkien pörssipelistä, joka vaarantaa myös tavalliset talletukset. Nyt osa pankkitalletuksista turvataan valtioiden takaamalla talletussuojalla, mitä ei tarvittaisi ollenkaan, jos rahat olisivat henkilökohtaisilla turvatileillä keskuspankkireserveinä.

“Keskuspankkireservit ovat käteisen sähköinen muoto, jota voi pitää hallussa ainoastaan keskuspankissa olevalla tilillä. Nykyisin lähinnä pankeilla ja valtiolla on tili keskuspankissa. Keskuspankkitilin avaamisen salliminen kaikille mahdollistaa jokaiselle keskuspankkireservien hallussapitämisen. Koska pankit voisivat edelleen luoda rahaa, sähköinen käteinen on käytännössä rahareformin kevytversio.” todetaan Talousdemokratian nettisivuilla.

Sähköinen käteinen on kolikkojen ja setelien tavoin oikeaa rahaa toisin kuin riskialttiit pankkitalletukset (myös käyttelytilit). Henkilökohtaista turvatiliä voi käyttää kuten nykyisiä pankkien käyttelytilejä eikä sen käyttöönotto estä käyttämästä sen lisäksi myös seteleitä ja kolikkoja.

Henkilökohtaisten turvatilien ja sähköisen käteisen käyttöönotto olisi myös askel kohti täydellistä rahareformia. Se tarjoaisi myös yksinkertaisen mekanismin sekä helikopterirahan (kansalaisosingon) että kansalaispalkan maksamiseen.

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat