Mielipiteet

Liikunta hyvinvoinnin lisääjänä

Valituilla kansanedustajilla on loistava mahdollisuus tarttua haasteeseen ja antaa edellytykset liikkuvalle Suomelle, jossa hyvinvointi kasvaa ja samalla yhteiskunnalle koituu miljardisäästöt.

UKK-instituutin koordinoima selvitys (2018) kertoo, että vähäisen liikunnan kustannukset ovat jo tällä hetkellä 3–7,5 miljardia ja ne kasvavat. Liikunnan hyödyt liittyvät terveyden lisäksi moniin muihin elämänalueisiin, yhteisöllisyydestä oppimiseen. Alkavalla hallituskaudella haittojen kasvu tulee saada pysäytettyä ennakoivilla ratkaisuilla ja panostuksilla.

Liikunnan ja liikuntamahdollisuuksien edistäminen tulee ulottaa koskemaan koko suomalaista yhteiskuntaa. Valtion tulee omassa toiminnassaan aloittaa eri toimialoja koskeva liikuntavaikutusten arviointityö (LIVA arviointi).

Liikuntavaikutusten arviointi tulee aloittaa myös kunnissa. Näin suunnitelmalliseen liikunnan edistämistyöhön saadaan kytkettyä kaikki kunnan toimialueet mm. kaavoitus, rakentaminen, päiväkodit/koulut/nuorisotyö/sivistys sekä johto.

Valtionhallinnossa keskeisiä edellytyksiä liikunnan lisäämiselle ovat budjetin avaaminen ja liikunnan poikkihallinnollinen lisääminen. Ilman niitä siirrellään voimavaroja taskusta toiseen liikunnan sisällä. Budjetin avaaminen tarkoittaa liikunnan määrärahojen lisäämistä siten, että jatkossa osa tulee myös yleiskatteellisista budjettivaroista.

Liikunta on ainoa toimiala, jolla käytännössä koko 155 miljoonan valtion budjetti tulee veikkausvoittovaroista. Näillä varoilla on pikemmin lasku- kuin nousupaine. Esimerkiksi kulttuurin noin 450 miljoonan budjetista noin puolet kohdennetaan yleiskatteellisista varoista, puolet veikkausvoittovaroista.

Esimerkiksi urheilijaeläkkeet, kuntien liikunnan valtion osuudet sekä urheiluopistojen liikunnanalan ammatilliset koulutukset maksetaan tällä hetkellä rahapelitoiminnan tuotoista. Budjetin avaaminen periaatteena on kirjattu myös valtioneuvoston liikuntapoliittiseen selontekoon (2018).

Erityisesti sosiaali- ja terveysbudjettiin olisi syytä lisätä liikunnan lisäämiselle määrärahoja, sillä liikunta on keskeinen ennaltaehkäisemisen keino. Kyseessä on poliittinen valinta, keskitytäänkö vaivojen hoitoon vai niiden ennalta ehkäisyyn ja hyvinvoinnin lisäämiseen.

Puolueet ovat olleet yksimielisiä matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksien tarjoamisesta kaikille lapsille ja nuorille yhdenvertaisesti. Puhutaan harrastustakuusta tai -lupauksesta, eheytetystä koulupäivästä, harrastamisesta koulupäivän yhteydessä tai Islannin mallista. Konkreettinen askel olisi, että jokaisessa Suomen koulussa olisi tarjolla harrastuskerhoja. Nyt niitä on noin kolmanneksessa. Lasten ja nuorten liikunnan lisääminen on tärkeää, sillä lapsuudessa rakentuu usein koko elämänkulun kantava liikunnallinen elämäntapa.

Myös huippu-urheilu on olennainen osa liikuntakulttuuria. Sitä tulee tukea nykyistä enemmän oman elämys- ja yhteisöllisyysarvonsa vuoksi, mutta myös koska sillä on yhteys liikuntaan yleisemmin. Se rakentaa motivaatiota erityisesti järjestöissä ja seuroissa toimiville ihmisille. Järjestöt ja seurat taas ovat merkittävä liikuttaja ja liikuntaosaamisen ja -innon lähde koko yhteiskunnassa, yli miljoona suomalaista on mukana seuratoiminnassa.

 

Uusimmat