Mielipiteet

Liittoutumattomuus tuo vakautta

Lännen Median 20.6. julkaisema suomalaisten ja ruotsalaisten ulkopolitiikan vaikuttajien avaus Nato-jäsenyyden puolesta sisältää oikeaa analyysiä mutta virheellisen johtopäätöksen. Kirjoitus lähtee liikkeelle Suomen ja Ruotsin yli 100-vuotisesta yhteistyöstä. Samalla olisi voinut todeta, että Suomen ja Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuuspolitiikka on yli 70 vuoden ajan toiminut erinomaisesti Pohjois-Euroopan vakautta lisäävänä tekijänä.

Tuo politiikka on toiminut niin Stalinin, Brezhnevin, Gorbatshovin kuin Putininkin aikakaudella. Ei ole syytä olettaa, etteikö se yhdistettynä aktiiviseen liennytykseen ja aseidenriisuntapolitiikkaan voisi jatkossakin toimia Euroopan turvallisuuden edistäjänä.

Kirjoittajat vetoavat siihen, että jo nykyinen sotilaallinen yhteistyö ja sopimukset Naton ja USA:n kanssa ovat tuoneet Suomen ja Ruotsin kannettavaksi liittoutumisen riskit ilman turvatakuita. Tämä on sikäli mielenkiintoinen kanta, että kun näistä sopimuksista tiedotettiin kansalaisia, niiden väitettiin olevan vain teknisiä asiakirjoja, jotka eivät muuta turvallisuuspolitiikkamme päälinjaa. Näitä sopimuksia ei ole myöskään käsitelty eikä hyväksytty eduskunnassa.

Nyt kuitenkin kirjoittajat toteavat, että sopimukset ovat tuoneet Suomelle turvallisuusriskejä, joihin ainoa ratkaisu on lisävarustautuminen ja Nato-jäsenyys.

Kirjoittajien näkemys nykyisen turvallisuuspolitiikkamme riskeistä on oikea, mutta heidän tarjoamansa ratkaisu väärä. Päinvastoin johtopäätöksenä tulisi olla kiihtyvän asevarustelun ja sotilaallisen yhteistyön ja yhä suurempien kansainvälisten sotaharjoitusten sijaan selkeä viesti siitä, että Suomi ja Ruotsi eivät salli aluettaan käytettävän muiden maiden uhkaamiseen. Huolehtimalla oman alueemme koskemattomuudesta ja aktiivisella aseidenriisunta- ja liennytyspolitiikalla luomme parhaiten vakautta Pohjois-Eurooppaan.

Sekä Venäjä että USA koettelevat kansainvälisen oikeuden periaatteita ja kiristävät maailmanpoliittista tilannetta sotilaallisella voimalla ja sillä uhkailemalla: Venäjä Ukrainassa, USA Etelä-Amerikassa ja molemmat Lähi-idässä. Tässä tilanteessa olisi Suomelta typerää sitoutua minkään suurvallan apujoukoiksi.

Nato-jäsenyys voi vetää meidät mukaan sotiin, joihin meillä ei ole osaa eikä arpaa. Samalla menetämme mahdollisuuden toimia puolueettomina välittäjinä konflikteissa, joissa suurvaltojen edut ovat vastakkain. Suomalaisten enemmistö kannattaa yhä sotilaallista liittoumattomuutta. Valitettavasti tämä ei näy hallituksen politiikassa.

Monet Nato-jäsenyyden kannattajat korostavat myös Natoa länsimaisena, demokraattisena arvoyhteisönä. Mielestämme meillä ei ole juurikaan yhteistä arvopohjaa Trumpin USA:n tai Erdoganin Turkin kaltaisten maiden kanssa. Eikä tuo arvoyhteisö ole estänyt Unkaria ja Puolaa luisumasta kohti autoritaarista hallintoa.

Avoin keskustelu turvallisuuspolitiikan valinnoista on tarpeen. Toivottavasti mediat antavat siinä yhtä lailla tilaa eri näkemyksille.

Teemu Matinpuro

Suomen Rauhanpuolustajat ry:n toiminnanjohtaja


Uusimmat